UUSI KIRJA SAARISTOSTA

UUSI KIRJA SAARISTOSTA

Valokuvaaja ja tietokirjailija Petri Porkola sai kesällä 2025 valmiiksi kirjan Houtskarin Berghamnista. 

Kirja sopii erinomaisesti joululahjaksi itselle ja saariston asukkaille ja veneilijöille.

Syksyllä 2025 valokuvaaja ja tietokirjailija Petri Porkola soitti, ja sanoi tuovansa minulle kirjan Berghamnista, hän oli saanut sen painosta.

Kirjan nimi on "Houtskarin Berghamn: luotsiyhteisö Kihdin reunalla". Siinä on kaksi osaa: se alkaa laivojen luotsauksen historialla ja jatkuu Berghamnin saarten asutuksen kuvauksella. Historiallinen osa on hyvin tiivis ja selkeä katsaus menneisiin aikoihin. Luotsien työstä ja sen muuttumisesta on julkaistu aikaisemminkin kirjoja ja tutkimuksia, niin kuin lähdeluettelosta havaitsee, mutta tekijä on koonnut tiedot mukavasti luettavaksi.

Kirjan tekstit ovat sekä suomeksi että ruotsiksi.

Porkola kirjoittaa hyvin: teksti on asiallista ja tiivistä ilman turhia konstailuja. Luotsilaitoksen kehittyminen vuosisatojen aikana etenee kronologisesti meidän aikaamme saakka. Luotsien työ jatkuu entisenä ja vaikka työtä arvostetaan ja se on välttämätöntä, ei merkitys ole näkynyt ansiotuloissa. Enää ei sentään ole pelkoa hengenmenetyksestä,  niin kuin keskiajalla saattoi käydä, jos luotsi navigoi virheellisesti, mutta vastuu on yhä suuri. Työ on vaikeaa ja vaativaa, ja kaikista teknisistä laitteista huolimatta luotsi edelleen kiipeää köysitikkaita pitkin laivaan.

Porkolalla on omakohtaisia kokemuksia luotsien työstä seilattuaan maailman merillä isoilla laivoilla. Hän osallistui myös John Nurmisen Säätiön kustantaman kirjan "Miehiä merellä: hetkiä luotsauksen historiasta" tekemiseen. Seppo Laurellin kanssa hän on julkaissut hienon Suomen Majakat -teoksen ja tunnetaan yhtenä Suomen parhaimpana meren ja saariston ja purjehduksen kuvaajana.

Berghamn on sokkeloinen ryhmä kallioisia saaria Houtskarin eteläpuolella Kihdin pohjoislaidalla aivan Ahvenanmaan laivareitin länsipuolella. Eteläisimmällä saarella loistaa vanha valkoinen luotsitalo. Vuonna 2012 Porkola sai puhelinsoiton, joka johti tämän vanhan luotsitalon vuokraamiseen. Hän käytti yhdessä kolmen ystävän kanssa luotsien taloa seitsemän vuoden ajan vapaa-ajan asuntona. Ajatus kirjasta syntyi saarella, kun hän tutustui saareen ja sen asukkaisiin.

Kirjan loppuosan otsikko on  "Asuinpaikat, asukkaat ja elämää Berghamnissa".

Berghamn sai pysyvän asutuksen 1700 -luvun alkupuolella, kun siitä tehtiin luotsien asemapaikka. Laajimmillaan saarilla oli kolmattakymmentä taloa. Kirjassa esitellään  Berghamnin asutusta suvuittain ja taloittain. Porkola on joutunut tekemään paljon töitä selvittääkseen monimutkaisia sukulaisuuksia. Kirjan loppuosa onkin pääasiassa sukujen ja henkilöiden luetteloita.  Jonkinlainen kaavio olisi tarvittu selvittämään tätä verkostoa.

Saarilla oli melko paljon asukkaita vielä sotien jälkeenkin, mutta luotsauksen siirtäminen Lohmiin vuonna 1975 oli ilmeinen käännekohta. Sen jälkeen pysyvä asutus väheni ja nyt saarilla on vain joitain saarelaissukujen kesänviettopaikkoja. Käyttämättömät rakennukset alkavat tuhoutua.

Muutamia kommentteja kirjasta.

Ensimmäinen koskee rakennetta. Graafisen suunnittelun ja taiton on tehnyt Elina Nuortie, tunnettu graafikko ja luontokuvaaja. Kirja on koostettu miellyttävästi, mutta lopussa ote on löystynyt. Kirjan loppuun on koottu kuin täytteeksi joukko kuvia, jotka liittyvät ilmeisesti luotsituvalla elämiseen, mutta jäävät ilman taustoittamista irrallisiksi. Usein on tehokeinona käytetty tummaa alustaa tekstin taustana, mutta tummaa tekstiä tummalla pohjalla on varsin vaikeaa lukea.

Toinen hankala ominaisuus on kovin harmaa, samea painojälki. Kuvat ovat pääasiassa mustavalkoisia, ja monet niin sävyttömiä, ettei niistä saa selvää. Se on harmillista, sillä vanhoja kuvia katselisi mielellään. On joukossa hyvin painettujakin. Tämä tuntuu oudolta, kun sekä Porkola että Nuortie ovat kumpikin valokuvaajia ja julkaisseet useita kirjoja.

Kolmas huomio koskee kirjan loppuosaa. Jäin kaipaamaan edes lyhyttä kuvausta Berghamnin yhteisön elämästä. Eivät kaikki olleet luotseja: kuinka he tulivat toimeen, oliko heillä kotieläimiä, lehmiä, hevosia, kävivätkö he kauppaa kaloilla, kuinka talot rakennettiin, kun saarilla ei ollut metsiä, pidettiinkö kyläjuhlia? Ymmärrän kyllä, että kirjan pääpaino on laivojen luotsaamisessa mutta nyt Berghamnin ihmiset jäävät tavallaan irrallisiksi valokuviksi. Ehkä se sopisi jatkoteoksen aiheeksi.  

 Näistä maininnoista huolimatta Porkolan teos on erinomainen lisäys melko harvalukuiseen saaristokirjallisuuteemme. Se on luettava tietoteoksena ja sen pitäisi kuulua kaikkien saariston asukkaiden ja veneilijöiden kirjastoon.

Tietoja kirjasta

Tekijä: Petri Porkola   petriporkola@gmail.com    0505637748

Taitto: Elina Nuortie

Kustantaja: Olli Santala

Käännös ruotsiksi: Tony Andersen

Painopaikka: Livonia Print Ltd, Latvia