FINN-KUUTONEN TULI SUOMEEN

Perjantaina 24. toukuuta ensimmäinen Suomessa rakennettu kansainvälinen kuutonen (6 mR) FINN tuli Suomeen. Vene oli nähtävänä Espoon Pursiseuran satamassa . Ulkopuolelta katsottuna vene on kohtuullisessa kunnossa, kun ottaa huomioon iän ja sen, että muutaman viime vuoden vene on ollut suojaamatta Ruotsissa

Vedenpäällinen osa rungosta näyttää lujalta, lakat tietysti irtoavat, mutta vedenalaisten osien kunto selviää vasta tarkastuksessa. Kajuutta on rakennettu myöhemmmin, sillä FINN on ollut matkaveneenä kymmeniä vuosia.

Vene on hennomman ja kevyemmän näköinen kuin muut kuutoset, ja "Sexornas Jakt" -kirjan mukaan sen uppouma ei ole kuin 2,7 tonnia. Kirjan sivulla 38 on kuva, jossa verrataan seitsemän kuutosveneen sivuprofiilia toisiinsa, ja Finn on niistä pienin.

Veneen historiaa projektiryhmän tiedotteen mukaan

Veneen suunnitteli Gunnar Stenbäck. Hän myös kuului konsortioon, joka omisti veneen. Finn rakennettiin Hondurasin mahongista Turun Veneveistämöllä 1911. Vene oli ensimmäinen suomalainen kuutonen, joka  rakennettiin kansainvälisen R-säännön mukaan.

Veneellä oli konsortiumin jälkeen kolme eri omistajaa Suomessa. 1910-luvun lopulla se myytiin Ruotsiin. Sen jälkeen veneellä on ollut tusinan verran omistajia Ruotsissa. Viimeisen omistajan sairastuttua vene on ollut muutaman vuoden tukholmalaisen veneseuran alueella puoliksi hylättynä ja veneseura on ottanut veneen haltuun.

Oy Botnia Marin Ab:n (Targa) toimesta  Finn saapui Suomeen 24.5. Tämän jälkeen sille tehdään seikkaperäinen kuntotarkastus ja korjaussuunnitelma ja päätetään  missä entisöintityö tehdään.

Finn -projekti ja sen tavoitteet

Jotta tämä kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas vene saisi jatkaa elämäänsä, on tarkoitusta varten perustettu yhdistys Finn Association in Finland r.y. Projektin suojelijoiksi ovat lupautuneet mm. Martin Landtman a Esko Rechardt.

Ensimmäisenä tavoitteena on entisöidä vene mahdollisimman samanlaiseksi  kuin se oli purjehtiessaan vuonna 1911 käyttäen kuitenkin sekä järkeä että resurssien optimointia. Mitä myöhemmin se päätyy jompaankumpaan Suomessa olevaan merimuseoon sen parempi.

Nyt projektiryhmä lähestyy sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä, joille  kulttuuriarvot ja suomalaisten perinteiden vaaliminen ovat tärkeitä.

KEVÄT 2024  -  SPRING 2024

Kylmä ja kuiva kevät aiheuttavat ongelmia puuveneille - pintojen käsittely ei onnistu ja veneet kuivuvat liikaa. Vesillelaskut ovat viivästyneet. Tässä havaintoja sieltä ja täältä.

Cold and dry wheather is causing problems to wooden boats  -  painting  and varnishing do not succeed, and hulls are drying too much. Here are some observations from docks.

KAKSI KUUTOSTA SUOMEEN  -  TWO SIXMETRES MORE INTO FINLAND

Kaupungilla kerrotaan, että Suomeen saadaan kaksi kuutosluokan venettä lisää. Ensimmäinen - Lillevi - on jo Turussa Ruissalon Telakalla. Toisen hankintaa valmistellaan.

Lillevi on Zake Westinin parhaita veneitä, valmistui 1938 Åbo Båtvarfin veistämöllä. Vene siirtyi 1965 Ruotsiin ja sieltä Saksaan. Lillevi on hienossa kunnossa ja ollut aktiivisesti kilpailuissa. Ilmeisesti vene nähdään kesän 2024 kilpailuissa Suomessa.

Toinen hankinta on ensimmäinen Suomessa rakennettu kansainvälinen kuutonen Finn. Veneen suunnitteli Gunnar L. Stenbäck ja se rakennettiin Åbo Båtvarfilla 1911. Finn kilpaili ahkerasta kohtuullisella menestyksellä, ja myytiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen Ruotsiin. Finn on ollut käyttämättä useita vuosia, ja tarvitsee peruskorjaukset. 

VENEMESSUT HELSINGISSÄ 2024  -  BOATSHOW HELSINKI 2024

Vaikutelmia --- Impressions

Niin kuin edellisinä vuosina, moottoriveneet dominoivat Messukeskuksessa. Tavalliset matkapurjeveneet ovat kadonneet. Ympäristöystävällinen, rauhallinen, hiljainen liikkuminen ei kiinnosta mutta uusi 350 hevosvoiman perämoottori kerää yleisöä. Sähkömoottoreita on moniin veneisiin tarjolla, mutta ne hinnat...

Puuveneosasto on entisen vahvuisena tarjolla, samoin Nisse Häggblomin perämoottorimuseo ja Mahogany Yachting Societyn (MYS) kokoelma klassikkoveneitä.

Avajaislauantain merkittävä tapahtuma oli uuden kirjan julkistaminen. Pasi Kaarto - kuutospurjehtija ja klassikkoveneiden tuntija ja henkinen tukija - on tehnyt kirjan oman veneensä kunnostamisesta. Kirjan nimi "Elinore  6mR   Miksi ja miten vene korjattiin" kuvaa sisältöä, mutta ei täydellisesti. Kaarto pohtii myös veneiden arvoa ja kysymystä, mitä säilytettävää klassikkoveneissä on.

Kirja on mielenkiintoinen sen vuoksi, että siinä on sopivasti korjaamisen tekniikkaa yhdistettynä purjehduskulttuuriimme. Kirjassa on runsaasti teknisiä kuvia ja kuutosveneitä purjehtimassa. Kansi on hämmentävä - kuvaa pitää katsoa rauhallisesti, ja sitten se avautuu. Kansikuva, niinkuin monet muutkin kirjan kuvat, ovat valokuvaaja Patrick Blomin taidetta. Taiton on toteuttanut Elinoren nykyinen kapteeni Antti Kaarto.

Messuilla kirjaa voi ostaa MYSín osastolta, ja kustantaja Oy Litorale Ab myy sitä myös. Kustantajan osoite on www.litorale.fi

PALAAMME KIRJAAN  !

***************************************************************************************************

MYSTINEN SAMPO  -  MYSTERIOUS MOTORYACHT SAMPO

Salonkivene Sampo tunnetaan Helsingin vesillä Juhani Roinisen hienona mahonkiveneenä. Juhani Roininen oli kirjansitojamestari, jonka puoleen käännyttiin, kun tarvittiin erityisiä lahjakirjoja. Hänelle sopi erinomaisesti vanha moottorijahti, jonka salongin fasettihiottujen ikkunoiden läpi saattoi katsella merta.

Roininen osti Sammon Hollannista 2007 ja myi veneensä vuonna 2015 pois siksi, ettei hän sairautensa vuoksi enää jaksanut venettä hoitaa. Uusi omistaja oli arvokkaiden kellojen kauppias Juha Seppä. Hän piti Sampoa pari vuotta Helsingissä, mutta siirsi veneen Kouvolaan. Veneen toinen omistaja oli Marko Tykkä. Sammon hoito unohtui, tuuli vei peitteet ja ulkopinnat alkoivat vaurioitua.

Vuonna 2022 laivojen harrastaja Kare Tikka etsi sopivaa alusta itselleen. Kare Tikka kuuli Sammosta ja hankki tietoja aluksesta.  Klassikkoveneiden tuntija Jaakko Sairo avusti veneen arvioinnissa ja niin kävi, että Kare Tikka osti Sammon.

Vene vietiin Lappeenrantaan, kunnostettiin ja Sampo pääsi Saimaan vesille kesällä 2023.

Mikä vene Sampo on?

Ennen Helsinkiin tuloaan Sampo oli Ruotsissa. Vene on mahonkialus, yli 11 metriä pitkä ja noin 2,6 metriä leveä. Keulassa on kajuutta, keskellä ohjaamo ja perässä salonki. Tyypillinen salonkivene siis. Sampo on samankaltainen kuin esimerkiksi Bonito, jota entisöidään Turussa ja Brunette, jonka kotisatama on Kotkassa.

Sammon alkuperää ei tiedetä. Sammon historia tunnetaan 1950-luvulle saakka, mutta siitä taaksepäin ei ole tutkimuksissa päästy. Ruotsissa oletettiin, että Sampo olisi tukholmalaisen tavaratalo Åhlénsin perustajan J.P. Åhlénin pitkään kadoksissa ollut vene Hjördis.

Sammon suunnittelijaa ei tunneta, mutta veneen linjat viittaavat C. G. Petterssoniin. Rakennusajaksi on arveltu 1920- tai 1930-lukua. Entä veistämö? Sammon valmistaminen on ollut vaativa työ, ja se rajaa rakentajat isoihin ja tunnettuihin veistämöihin, mutta mihin niistä?

Miksi ruotsalaisen veneen nimi on Sampo?

Sampo on niin suomalainen sana, että on vaikea kuvitella ruotsalaisen antavan veneelle sellaista nimeä ellei siihen ole erityistä syytä. Oliko veneen alkuperäinen nimi Sampo, ja miksi ja koska tämä nimi annettiin?  Entäpä Sammon rakentaja? Suomessa se voisi olla Turun Veneveistämö, Andrée&Rosenqvist Turussa, Borgå Båtvarv, Gösta Kyntzellin johtama Tolkis Slip, joka rakensi mm Ismo Postareffin kunnostaman salonkivene AEB:n, ehkä Emil Suortti Helsingissä Valkosaarella.

Ruotsissa on monia veistämöitä, joiden olisivat pystyneet rakentamaan tällaisen veneen.

Sampo ei ole Hjördis

Sattumalta vuonna 2010 Anders Vaerneuksen ylläpitämillä Svenska Klassiska Båtar-sivuilla kävi ilmi, että eräs toinen salonkivene, nimeltään Smulan, todellisuudessa on Åhlenin vene Hjördis. Vaerneus ilmoitti Suomeen, ettei Sampo voi olla Åhlénin Hjördis senkään vuoksi, että Smulan/Hjördis myytiin 2000-luvun puolivälissä Espanjaan, missä se on edelleen. Sammon alkuperä hämärtyi entisestään.

Tietoja alkaa löytyä

Syksyllä 2022 laitettiin ruotsalaiseen Veteranbåten – lehteen ilmoitus, jolla etsittiin Sammosta tietoja. Kaksi yhteydenottoa osoittautui merkittäviksi. Niclas Tordhagen Tukholmasta kertoi omistaneensa Sammon 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2000. Hän oli ostanut veneen (todennäköisesti, hän ei ollut aivan varma myyjän nimestä) Leo Johanssonilta, joka eräiden tietojen mukaan oli Tukholmassa asunut suomalainen. Tordhagen kunnostutti venettä, mutta hän myi sen hollantilaiselle Gerrit Venemalle, jolla on Hollannissa suuri Prins van Oranje Yachts – veistämö ja telakka. Venema hankki arvoveneitä, kunnosti ne ja myi eteenpäin. Sampo siirtyi 2001 Hollantiin, entisöitiin ja sieltä Juhani Roininen veneen toi vuonna 2007.

Omistajaketju muotoutuu

Toinen tärkeä kontakti oli Sven-Erik Lindén Tukholmasta. Hän muisti Sammon Turebergs Båtklubbista, jossa hänen isänsä vene oli 1950-luvun puolivälistä lähtien. Hän kertoi, että Sammon omisti vanhempi herra, joka myi veneen samassa veneseurassa olleelle Danielsson-nimiselle miehellä. Sven-Erik löysi TBK:n kautta Danielssonin tyttären, nyt jo ikäihmisen, joka kertoi mielenkiintoisia asioita.  Hänen isänsä myi veneen vuonna 1983 kahdelle miehelle: toinen oli Håkan Lindberg ja toinen Per Leikvang, nimestä päätellen norjalainen. Håkan Lindberg mainitaan Sammon omistajaksi vuodesta 1983 lähtien myös Anders Åkermanin kirjassa ”Unika Svenska Båtar”, joka on painettu 1989.

Yhteyksiä Suomeen

Tytär muisti, että veneen mukana oli paperit, joiden mukaan Sampo oli rakennettu Suomessa vuonna 1930 ja, että tilaaja oli ”Kreugers advokat”. Tämä oli erityisesti mainittu papereissa. Piirustukset hankittiin C.G. Petterssonilta. Anders Vaerneus selvitti Ivar Kreugerilla olleen useita ”advokaatteja”. Hieman myöhemmin Anders ilmoitti, että kyseessä voisi olla Emil Heijne-niminen juristi, jolla oli omia veneitä. Selvisi, että Heijne olikin pääasiassa Torsten Kreugerin advokaatti, ei Ivarin. Torsten oli Ivar K:n veli ja myös teollisuusmiehiä.

Heijneä Googlettamalla löytyi mielenkiintoinen tieto. Tukholmalainen Magnus Ullman kirjoitti Advokaten-lehdessä vuonna 2012 Emil Heijnestä ja mainitsi mm, että hän ”lät också bygga en större motoryacht som låg förtöjd vid boj i Hotelviken. Senare köpte han en Herlinkryssare. ” Hotelviken tarkoittaa Saltsjöbadenia, jossa Heijnellä oli kesäasunto. Heijnen veneitä ei ole vielä selvitetty, mutta hän kuoli vuonna 1948, joten suurempi moottorijahti on saatettu hankkia 1930-luvulla.

Uusi omistaja löytyy

Eräänä päivänä tuli Vaerneukselta valokuva ja hän kysyi, mitä kuvan salonkivene tuo mieleen. Se oli ilmetty Sampo! Kun laittoi Sammon kuvan ja tämän vanhan kuvan päällekkäin, kaikki täsmäsi. Keula, kansi, kajuutat, helat ja mitat olivat samat. Kuvaan liittyi tieto, että vene oli Börje Clausen - nimisen tukholmalaisen ja nimeltään Ulla. Clausen nimesi veneensä Ulla-vaimonsa mukaan. Kuvasta ei pysty määrittämään paikkaa, missä se on otettu, eikä ajankohtaa.

Sammon alkuperä?

Ei tiedetä, onko Sampo ollut Sampo jo syntyessään, mutta Clausenin omistuksessa vene on ollut nimeltään Ulla. Toisaalta tiedetään, että ainakin 1950-luvun puolivälistä lähtien vene on Sampo-nimisenä ollut varmasti Tukholmassa.

Frisk Bris-lehdestä ei löydy mainintaa tällaisesta yli 11 metrin salonkiveneestä. Turun Veneveistämön arkistoja ja piirustuksia ei ole käyty läpi, mutta Turun Veneveistämön historian kirjoittanut Pirkka Leino sanoo, ettei hänen silmiinsä ole osunut tällaista Sampo-venettä.

C.G. Petterssonin veneistä on kirjoitettu paljon, mutta Sampoa ei lehdistä eikä kirjoista löydy. Pettersson-seuralta on myös kysytty, mutta ei heiltäkään tätä venettä löydy. Ruotsin Merihistoriallisen Museon digiarkistosta ei Sammon kuvia tai piirustuksia löydy. Myös Ruotsin Kungliga  Motorbåt Klubbenin KMK:n veneluetteloita on tarkistettu, mutta Sampoa ei niissäkään ole.

Sammon alkuperä on edelleen sumussa ja voi sinne jäädäkin, mutta mysteerio voi myös yhtäkkiä selvitä.

Sammon vaiheet

Sammon suunnittelija saattaa olla C.G. Pettersson, mutta tilaajaa, veistämöä ja rakennusaikaa tai alkuperäistä nimeä ei tiedetä. Eräitä johtolankoja kuitenkin on löydetty.

Ehkä 1930-1940 luvuilla veneen on omistanut tukholmalainen Börje Clausen. Veneen nimi on ollut Ulla. Veneen rakenne on ollut sama kuin nyt.

1950-luvulta vuoteen 1983 vene on ollut Tukholmassa Turebergs Båtklubbissa. Omistajina olivat aluksi tunnistamaton vanhempi herra ja noin 50-luvun puolivälistä lähtien Danielssonin perhe.

1983 Danielsson myi veneen Håkan Lindbergille ja Per Leikvangille. Vene oli Tukholmassa ainakin jonkin aikaa Pålsundetin laitureissa.

Ehkä 1990 – luvun vaihteessa vene myytiin Leo Johanssonille, joka on saattanut olla Tukholmassa asunut suomalainen.

1995 Niclas Tordhagen osti veneen Johanssonilta.

Noin 2000 Tordhagen myi veneen Hollantiin Gerrit Veneman telakalle. Sampo entisöitiin.

2007 Juhani Roininen toi veneen Hollannista Suomeen.

2015 Roininen myi Sammon Juha Sepälle.

Noin 2017-2018 Sampo siirrettiin Kouvolaan. Omistajana oli myös Marko Tykkä.

2022 Kare Tikka osti Sammon, vene vietiin Lappeenrantaan ja korjattiin käyttökuntoon.

2023 Sampo seilasi Saimaalla.

*****************************************************************************************************

VANHA SALONKIVENE ODEN PALASI SUOMEEN  - THE OLD SALOONBOAT ODEN IS BACK IN FINLAND

Turkulainen Jani Vahto tunnetaan klassikkoveneiden ystävänä: hän on isänsä Esko Vahdon kanssa hankkinut sekä kunnostanut niitä, ja järjestänyt erilaisia klassikkoveneiden tapahtumia. Sunnuntaina 29. lokakuuta 2023 hän toi Turkuun uuden hankintansa - salonkivene Odenin Ruotsista.

Oden on Åbo Båtvarfin veneitä, valmistunut vuonna 1906. Veneen suunnitteli August Westin turkulaiselle teollisuus- ja valtiopäivämiehelle Johan Alfred Jacobssonille. Uuden veneen nimeksi tuli Gwen. Jacobsson piti venettä vuoteen 1931, jolloin hän kuoli ja vene myytiin. Samalla takasalonkia pidennettiin keulaan päin ja salonkien välinen ohjaamo lyheni. Vene sai myös uuden nimen: Oden.

Vuonna 1947 Oden myytiin Ruotsiin. Venettä hoidettiin huonosti ja 1950 se upposi, mutta nostettiin ylös. Pian sen jälkeen omistaja kuoli, ja Oden jäi maihin useaksi vuodeksi.

Vuonna 1975 Ulf Selberg osti veneen raadon, niinkuin hän sanoi, ja kunnosti sen. Kesällä 2023 Jani Vahto osti Odenin Ulf Selbergin perikunnalta ja toi veneen Turkuun.

Oden on hyvin alkuperäisessä muodossaan. Rakenne on tyypillinen tuon ajan veneille. Kahden salongin välissä on ohjaamo, josta venettä ajetaan.. Salongeissa on 1900-luvun alun tyylin mukaiset samettisohvat ja verhot. Sisustus on punertavan tummaa  mahonkia ja kiiltävää messinkiä.

Oden on Suomen vanhimpia moottoriveneitä. Vesijärvellä oleva salonkivene Vilhelmiina on vuotta vanhempi, mutta perimätiedon mukaan rakannettu Ruotsissa.  Merikeskus Vellamossa oleva Ahoniuksen Maija on myös vuodelta 1906. Vuodelta 1907 on peräisin Helsingissä ja Espoossa kotipaikkaa pitävä moottorivene Ilkka. Päijänteellä liikkuva moottorivene Tiira on valmistunut 1908.  Muut ovatkin nuorempia.

Odenin tuonnista Suomeen enemmän täällä

***************************************************************************************************************************************************

The well known enthusiast for classic boats, Mr Jani Vahto, received on Sunday the 29th October 2023, his new vessel from Stockholm. The boat, by name Oden, is not a new one, on the contrary, she is one of the oldest motoryachts in Finland.

Oden was built by the Åbo Båtvarf in the year 1906, and designed by August Westin. Originally the boat was named as Gwen. The first owner was an industrialist and parliament member,  Mr Johan Alfred Jacobsson, in Turku town. In 1932 he died and the boat got a new owner. The rear cabin was modified, and the boat was renamed as Oden. Boat was sold in 1947 to Sweden. In 1950 the boat went down, was lifted up but abandoned on shore. Mr Ulf  Selberg bought the wreck in 1975, repaired her and owned the boat untill his death. Now Oden is in Finland.

More about Oden is found here

HARVINAISIA VANHOJA VALOKUVIA  -  RARE OLD PHOTOS

Sten "Bobi" Söderblom pyysi skannaamaan muutamia vanhoja kuvia, joita heillä on kotona. Kuvat ovat periytyneet Emil Wegeliuksen suvussa. Wegelius oli Suomen ensimmäisiä uuden ajan venesuunnittelijoita ja rakentajia. Hän vastasi Hanasaaren (Hanaholmen), Blekholmenin ja Liuskasaaren (HSS) veistämöistä silloin, kun purjehdus urheiluna ja harrastuksena alkoi kasvaa. 

Muutamat kuvat on tunnistettu, pari on jäänyt toistaiseksi identifioimatta.

LYHYT JOHDATUS KUVIIN

Endymionin suunnitteli Emil Wegelius ja vene rakennettiin Blekholmenin veistämöllä 1890. Tilaaja oli Anton von Alftan. Seuraavana vuonna venettä pidennettiin neljällä jalalla ja keula muotoiltiin uudelleen. Isopurjetta pienennettiin. Korjauksen jälkeen Endymion myytiin Pietariin.

Oihonna veistettiin Blekholmenilla 1889 - piirustukset saatiin Englannista G.L. Watsonilta. Vene myytiin Tallinnaan 1904.

Start oli Wegeliuksen omaa tuotantoa - hän suunitteli ja rakensi veneen Blekholmenilla 1894. Valööriluku oli 1,9 ja purjeita 45,9 m2. Start on merkittävä siksi, että veneen omistaja vapaaherratar Eva Cronstedt osallistui ensimmäisenä naisena Startilla purjehduskilpailuun. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Suomenlinnaa ja vanha ortodoksinen kirkko, joka muunnettiin luterilaiseksi kirkoksi 1920-luvulla.

Seuraavassa kuvassa veneet ovat tulossa kameraa kohti. Veneitä ei saa tunnistetuksi, mutta onko kuva Helsingin Etelä-Satamasta ? Taustalla voisi olla Kaivopuiston ranta ja telakka ?

Viidennessä kuvassa on 5 venettä mutta niitä ei saa tunnistetuksi. Kuvan oikeassa alakulmassa on numero 14.

Kuudennen kuvan alareunaan on kirjoitettu "Svenska o. finska eskaderna" . Suomalaiset purjehtijat tekivät useita matkoja Ruotsiin osallistuakseen purjehduskilpailuihin. Veneiden identifiointi on kesken.

Seitsemännessä kuvassa on tunnistamaton vene, taustalla saha, rautatie ja sahatavaran varasto. Kallion laella on isonpuoleinen talo. Voisiko taustalla olla Katajanokka ?