Ajankohtaista Actual topics

HARVINAINEN MOOTTORIVENE MYYTÄVÄNÄ KUOPIOSSA

17.9.2021
Nettiveneessä on ilmoitus Nestori Seppälän 1930-luvulla rakentamasta moottoriveneestä.

PETTERSSON-BÅT AMANDAN UUSIA KUVIA

20.6.2021
Amandan omistaja Fredrik Mattsson lähetti uusia kuvia kunnostetusta Amandasta. Vene on vuodelta 1916.

KLASSIKKOREKISTERIIN LISÄÄ VENEITÄ

6.5.2021
Asiantuntijapaneli suositti 9 veneen liittämistä klassikkorekisteriin. Kahdelle veneelle ehdotettiin K-merkintää.

SAARISTORISTEILIJÄ LÖJAN MUUTTI PORVOOSEEN

8.3.2021
Sk30m2 Löjan vaihtoi kesällä 2020 omistajaa ja siirtyi Porvooseen. Vene talvehtii Wileniuksen telakalla.

MOOTTORIVENE - 100 VUOTTA HUVI JA KILPAILUVENEILYÄ

1.9.2020
Uusi kirja moottoriveneestä julkistettiin Helsingin Venemessuilla helmikuussa. Paljon asiaa ja kuvia - loistava lahjakirja kaikille venelijöille.

KIRJA TORE HOLMISTA ON NYT SAATAVILLA  -  THE BIOGRAPHY OF TORE HOLM IS NOW AVAILABLE

Tapani Koskelan pitkä projekti on päättynyt - kirja Tore Holmista on saatavana. Yli 500 sivua Pohjoismaista purjehduksen historiaa kuuluu ehdottomasti kaikkien veneilijöiden kokoelmiin.

I HAVE WON, I HAVE LOST

Iskevä otsikko uudelle kirjalle ! Tapani Koskela sai vuoden 2021 lopulla valmiiksi parikymmenvuotisen urakan: kirjan ruotsalaisesta Tore Holmista - veneiden suunnittelijasta, rakentajasta ja kilpapurjehtijasta. Koskela kertoo suunnitelleensa pientä julkaisua omasta veneestään, joka on Tore Holmin veistämä, mutta kävi niin kuin monelle muullekin pienelle projektille: kirja kasvoi, laajeni ja syveni yli viisisataasivuiseksi tietopaketiksi, joka vie lukijan mukanaan. Sain kirjan ennen vuoden 2021 joulua, ja luen sitä edelleenkin, nyt tammikuussa 2022.

Kirjan kannessa lukee: The ultimate biography of Tore Holm – yacht designer, boatbuilder & sailor. Tätä kaikkea kirjan on, mutta se on myös paljon enemmän: kirja on parhaimpia lukemiani kuvauksia  purjehtimisen kehittymisestä 1800-luvun lopulta meidän päiviimme.  Koskela on onnistunut hyvin Tore Holmin kautta kuvaamaan niitä tapahtumia, jotka ovat johtaneet siihen, että Pohjoismaista on tullut veneilyn suurvaltioita.

Selkeä  ja helppolukuinen.

Kirja on julkaistu englannin kielellä, sillä tavoitteena ovat Pohjoismaita laajemmat markkinat. Se ei ole kuvateos, vaan tekijä luottaa kirjoitettuun sanaan. Kuvia tietysti on, mutta ne liittyvät tiukasti tekstiin. Kirjassa on paljon tietoja veneistä, mutta Holmien suunnittelemista ja rakentamista veneistä ei ole luetteloita. Kuinka paljon isä Knut ja molemmat pojat tuottivat veneitä jää arvailujen varaan, mutta paljon niitä on. Esimerkiksi kahden vuosikymmenen aikana 1936 – 1956, jolloin Tore Holm oli veistämön johdossa, hän suunnitteli ja rakensi noin 100 venettä. Isän ja poikien aktiivinen aika veneiden parissa kesti kuusi vuosikymmentä, ja voidaan päätellä, että he tuottivat monia satoja veneitä.

Teos alkaa ruotsalaisen kylän, Gamlebyn, kuvauksella ja antaa maantieteellisen paikan tapahtumille. Koskela on hyvin tavoittanut 1800-luvun lopun ruotsalaisen elämäntyylin kuvatessaan Gamlebytä. Miljööstä on sujuvaa siirtyä purjehtimisen rooliin ja merkitykseen ruotsalaisessa yhteiskunnassa. Kirjan kuvaus  purjehduksen syntymisestä ja kehityksestä on hyvin selkeä, eikä se suinkaan ole kuivaa teoriaa erilaisista mittasäännöistä.

Erityisesti miellyttää se, että kirjassa on hyvin kuvattu Suomen rooli ja merkitys purjehdusurheilun ja purjehtimisen kehityksessä. Sitä ei meillä ehkä aina muisteta eikä ymmärretä. Koskelan kirjan mukaan ruotsalaiset arvostivat suuresti Suomen panosta purjehduksen kehittämisessä ja suomalaisia suunnittelijoita sekä veistämöitä. Yksi kirjan alaotsikoista on ”The Baltic Sea Laboratory”, millä tarkoitetaan juuri yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kesken tässä asiassa. Pohjoismaissa veneilystä tuli koko kansan omaisuutta. Purjehdus tai moottoriveneily ei ollut eikä ole vain noblessin harrastus, niin kuin se edelleenkin on monissa Euroopan maissa, vaan kaikkien ulottuvilla ja osa vapaa-ajan elämää.

Holmin perhe

Isä Knut Holm oli monitoimimies: laivanvarustaja, Amerikan-kävijä, veneiden veistäjä ja kilpapurjehtija. Hän perusti oman veistämön  Gamlebyn kylään vuonna 1908. Knut Holm ymmärsi, että veneiden tarve tulee lisääntymään, purjehduskilpailut olivat alkamassa ja raha alkoi liikkua. Samaan aikaan perustettiin lukuisia veistämöitä myös Norjassa ja Suomessa.  Esimerkiksi August Westin, Turun Veneveistämön perustaja, ja Knut Holm olivat saman ikäisiä, seiloreita molemmat, ja kumpikin menestyi uudella teollisuuden alalla.

Holmin perheessä kasvoi kolme lasta: Yngve oli vanhin, Tore keskimmäinen ja Magda tytär nuorin. Pojista tuli veneiden suunnittelijoita ja rakentajia, Magdasta näyttelijätär teatteriin ja elokuviin. Tore joutui 1930-luvun puolivälissä veistämön johtoon, sillä isän liiketoimet eivät täysin onnistuneet. Veistämön johdossa Toresta tuli se, jollaisena hänet tunnetaan: erittäin pätevä suunnittelija, veneiden rakentaja ja huippuluokan purjehtija. Tämä yhdistelmä takasi menestyksen.  

Veistämö ja veneet

Kirjassa on hyvät kertomukset veistämön toiminnasta, kuuluisista veneistä, ja kuvaukset Tore Holmista kilpapurjehtijana. Hän voitti viisi mitalia Olympialaisissa kilpailuissa – kaksi kultaista -  ja lisäksi lukemattoman määrän muita palkintoja. Tapani Koskela on kirjassaan kuvannut purjehduskilpailuita yksityiskohtaisesti mutta sujuvasti, rakentaen jännitystä hieman samaan tapaan kuin Yngve Pacius ja Harald ”Affe” Alftan. Kilpailuiden osuus on huomattava, ne vievät kirjasta yli kolmanneksen. Se on varmaankin tarkoin harkittu määrä, sillä Tore Holm oli Pohjolan parhaita kilpapurjehtijoita.

Lasikuitu ja sarjatuotanto lopettivat veistämön

Veistämö menestyi ja selvisi sota-ajasta kohtuullisesti, vaikka veneiden käyttö ja niiden hankinta jäivät vähäiseksi. Sodan jälkeen ajat normalisoituivat, ja veneitä tilattiin jälleen. 1950-luvulla talousvaikeudet alkoivat tuottaa ongelmia. Koskela antaa monin esimerkein ymmärtää, ettei Tore Holmilla ollut ekonomistin silmää: hänet kuvataan ennemminkin taiteilijaksi, joka halusi tehdä hyviä ja kaunislinjaisia veneitä. Ongelmat johtivat Holmin irrottautumiseen yhtiöstä, joka järjestettiin uudella tavalla ja lopulta vaihtoi omistajaa.

Tore Holm jatkoi suunnittelijana ja veistämön teknisenä avustajana. Lopulta Gamlebyn veistämölle kävi 1960-luvun lopulla niin kuin  muillekin veneiden veistäjille: lasikuitu ja alumiini syrjäyttivät puun ja veneiden valmistus muuttui massatuotannoksi.

Koskelan teos on erinomainen yhteenveto veneiden suunnittelun ja rakentamisen kulta-ajasta. Sitä ei voi lukea kuin romaania – aloittaa alusta ja päättää viimeiselle sivulle. Kirjassa on niin paljon tietoja, tarinoita, analyysejä ja kuvia, että sitä on parasta lukea kuin tietoteosta, etsiä tiettyjä asioita, ja siirtyä sitten muuhun kirjan aiheeseen, ja palata uudelleen jo luettuun kohtaan.

Eräs kysymys kuitenkin herää kirjaan tutustumisen jälkeen. Teoksesta ei löydy tietoa siitä, että Holmien veistämöstä on tehty toinenkin  kirja, joka ilmestyi vuonna 2019 Ruotsissa. Sen toimittivat Eva Berglund Thörnblom ja Bo Stenström, ja kirjan nimi on ”Holms i Gamleby – familjen, varvet, båtarna”. Se on kyllä Koskelan lähdeluettelossa, ja tekijät on mainittu kiitoksissa yhdessä muiden Ruotsin Merimuseon henkilöiden kanssa, mutta muuten sitä ei ole huomiotu. Kirjoissa on hieman erilainen lähestymistapa, mutta päällekkäisyyksiäkin on, sillä lähteet ovat osin samat. Berglund Thörnblomin ja Stenströmin kirja kuvaa enemmän Holmin suvun henkilöitä ja miljöötä, Koskelan kirja keskittyy Tore Holmiin, veneisiin ja kilpailuihin. Molemmat pitää hankkia ja lukea.

Kyllä Holmien veistämö Gamlebyssä kaksi kirjaa ansaitsee !

******************************************************************************************************************************************************

The biography of  Swedish yacht designer, builder and sailor Tore Holm is now available. Absolutely a must in every boat owner´s library

Tilaukset - orders from:

Koskela Publishing  Ltd

www.toreholmbiography.com

orders@toreholmbiography.com

+358505849054

KUVIA HOLMIN SUVUN VENEISTÄ  -  YACHTS DESIGNED OR BUILT BY HOLM-FAMILY

KNUT HOLM

YNGVE HOLM

TORE HOLM

Saaristoristeilijöitä  -  Skerrycruisers

6 & 8 mR   YACHTS

Int 5 m YACHTS

CRUISING YACHTS

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

SYKSYN VIIMEISIÄ KUVIA  -  LAST SHOTS

                                                        LOVIISAN JA KOTKAN TELAKOILLA

                                                     Käymässä Norwood Oy:n ja Veistovene Oy:n telakoilla ja katsomassa entisöityä BRUNETTE salonkivenettä

Jyrki ja Lise-Lotte Ikosen telakka ja veistämö NORWOOD OY aloitti vuonna 1998 Loviisassa. He hankkivat vanhan kalastajatilan ja rakensivat rantaan veistämön ja telakointihallin. Maisema on kaunista sisäsaaristoa, jota katsoo mielellään. Veistämöön mahtuu kaksi keskikokoista alusta korjattavaksi ja entistettäväksi. Peltinen telakointihalli on juuri sellainen, joka sopii puuveneiden säilyttämiseen.

Veijo Sorvari aloitti VEISTOVENE Ky:n Kotkassa vuonna 1994. Telakalla on isot hallit ja ulkotilaa veneiden säilytystä varten noin hehtaarin verran. Veistämö on erikoistunut puuveneiden korjauksiin ja yleensä veneiden puutöihin. Veijo Sorvasri on uudistanut monta huomattavaa venettä, joita on esitelty  mm Helsingin Venemessuilla. Talvitelakointi on vasta alkamassa, mutta halleissa on useita mielenkiintoisia uudistamiskohteita.

Kentällä suojateltassa oli mm Jaakko Sairon uusi projekti - salonkivene MARIANA. Tämä on Wileniuksen telakalla Porvoossa rakennettu vene, joka valmistui 1941, mutta joka jätettiin puolivalmiina odottamaan parempia aikoja. Veneen suunnitteli Gunnar Jakobsson. Mariana otettiin käyttöön vuonna 1947. Jaakko Sairo on saanut veneen historian selville.

Veneen sisustukset on puettu, ja osa kaarista on jo vaihdettu. Rungossa on myös teräskaaria, jotka on vaihdettu uusiin. Tavoitteena on saada vene kelluntavalmiiksi ensi kesänä.

BRUNETTE - Lari Lampilan kahdentoista vuoden projekti.

Kotkalainen Lari Lampila hankki itselleen 2000-luvun lopulla salonkiveneen, ja kunnosti sen komeaksi moottoriristeilijäksi. Veneen taustat ja historiat olivat aluksi epäselvät, mutta alkoivat vähitellen kirkastua. Veneen ensimmäiset omistajat olivat Brunilan veljekset Otto ja Viljo Kotkan Kuutsalosta. Veneen rakensi todennäköisesti Veljekset Seppälän veistämö Summassa vuonna 1922. Veneestä löytyy kirjallista aineistoa ja kuvia. Omistajat ovat selvillä.

Vene laskettiin vesille kesällä 2021, ja se on herättänyt huomiota Kotkan seudulla. Tällaisia suuria salonkiveneitä ei enää ole montaakaan jäljellä, joten Lari Lampilan pitkä projekti ja sen lopputulos ansaitsee aploodit. 

****************************************************************************************************                                               

                                                          PORVOON PUUVENEPÄIVÄ 

                                                         lauantaina 4. syyskuuta 2021

 

Hamarin Purjehtijoiden ja Wilenius Båtvarv ry:n puuvenetapahtuma suomalaisen veneilykulttuurin, puuveneiden ja merihistorian hyväksi.                                          

Sata vuotta sitten jokivarsi oli täynnä veneveistämöitä. Hamarissa on valmistunut aluksia jollasta kuunariin vuosisatojen ajan. Emäsalossa ja Voolahdessa rakennettiin laivoja maailman merille, Kråkössä toimi parhaimmillaan kymmeniä veneveistämöitä.  Pellinkiläinen kalavene on yksi tunnetuimmista fiskareista. Wileniuksen telakan klassikkovenetuotanto taas on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.

Tarkemmat tiedot Hamarin Purjehtijoiden sivuilla www.hamarinpurjehtijat.fi

Linkki tapahtumaan on tässä: https://www.hamarinpurjehtijat.fi/event-details/porvoon-puuvenepaivan-nayttelyveneilmoittautuminen

*******************************************************************************************************

KÄYMÄSSÄ PIETARSAARESSA JAKOBSTADS BÅTVARVILLA

VISITING JAKOBSTADS BÅTVARV, EST. 1904

 

Jakobstads Båtvarv on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut veneveistämö, aloitti vuonna 1904. Veistämön miljöö on ainutlaatuinen - pitkän lahden rannalla on useita rakennuksia, kolme veistämöhallia ja vajoja. Vieressä on  laivatelakka, jossa on mm rakennettu Jaksobstads Wapen. Veistämön omistaa Jan Backman, mutta hän on Henrietta-veneellään (Itämerenristeilijä Ö-8), jonka tämä veistämö rakensi vuonna 1947, Azoreilla pitkällä purjehdusmatkallaan. Veistämöä pitävät nyt kolme ammattilaista: Fredrik Östman, Johan Tonberg ja Mika Timgren.

Veistämö tunnetaan erityisesti klassikkoveneistään: niitä on rakennettu, korjattu, uudistettu ja uusia tehdään edelleen. Halleissa on useita uudistettavia veneitä - niistä on tässä kuvia.

 

****************************************************************************************************

KUVALÖYTÖJÄ  -  NILS JA PAUL ANDERSSONIN VEISTÄMÖ KRÅKÖN SAARELLA

 

Veljekset Nils ja Paul Andersson tekivät  veneitä yli neljäkymmentä vuotta. Heidät tunnetaan hienosta ja monipuolisesta työstä. Nils aloitti veistämön Kråkön saarella Porvoossa vuonna 1939, ja veli Paul liittyi mukaan sodan jälkeen. Torsten Thuneberg, kuuluisa veistäjä  samalta seudulta, on luonnehtinut veljeksiä näin: Veistämötä lähti ulos vain täydellinen tuote - se oli venemaailman Rolls Royce.

Anderssonin veljekset tekivät sekä purjeveneitä että moottoriveneitä. He saavuttivat kuuluisuutta monien arvoveneiden restauroinneille, esimerkkinä Tasavallan Presidenttien Kultaranta II - vene, jonka Aatos Erkko kunnostutti heillä. Nils ja Paul olivat myös Herbert Condún suunnittelemien moottoriveneiden luottorakentajia.

Nils Anderssonin työura päättyi vuonna 1984 - Paul oli menehtynyt aikaisemmin - ja hänen vaimonsa  hoiti veistämöä vuoteen 1987. Sen jälkeen veistämön tiloissa jatkoi Borgå Båtservice Kb vuoteen 2009 saakka, mutta sitten 1950 - luvulla rakennetun uuden hallin tulipalo lopetti tominnan.Tiettävästi alkuperäinen vanha veistämörakennus on vielä jäljellä.

Oy Telva Ab:n arkistossa on muutamia kuvia Anderssonin veistämöstä ja veljeksistä. Telva Oy teetti heillä moottoriveneitä, ja tallella on joltakin 1950-luvun  kuvia käynnistä veistämöllä. Niissä Telva Oy:n toimitusjohtaja Birger "Birko" Blomqvist on veistämöllä ja onneksi sieltä otettiin kuvia. Niitä on tässä. 

 

 

******************************************************************************************************

KIRJAUUTUUS  -  SUMMAN VENEET JA VEISTÄJÄT

 

Summan kylä itäisellä Suomenlahdella Kotkan ja Haminan välissä on maamme merkittävimpiä veneiden rakentamisen paikkoja. Summalainen vene tunnetaan kautta Suomen, ja nimet Seppälä, Suortti, Suurnäkki ja Timperi ovat maankuuluja.

Summan kylässä on  parhaimmillaan ollut toistakymmentä ammattimaista veistämöä. Veneiden veistolla on toistasataa vuotta vanhat perinteet. Veistämöillä on ollut monipuolista tuotantoa - rannikkolaivoja, kuljetusaluksia, purjeveneitä, suuria vesibusseja, pikaveneitä  ja ennenkaikkea Summalaisia meriläisiä kalastajamallisia veneitä.

Kirjassa on 160 sivua, kovat kannet ja paljon kuvia veistämöistä, tekijöistä ja ennen kaikkea veneistä.

Kirjan hinta on 25 euroa, ja sen saa tekijöiltä.

 

********************************************************************************************************************************************************

Kirjassa selvitetään Summan veneiden luonnetta ja ominaisuuksia. Ammattimaiset veistämöt ja veistäjät esitellään tekstein ja kuvin. Tässä valitut palat kirjan sivuilta.

HARVINAISIA VANHOJA VALOKUVIA  -  RARE OLD PHOTOS

Sten "Bobi" Söderblom pyysi skannaamaan muutamia vanhoja kuvia, joita heillä on kotona. Kuvat ovat periytyneet Emil Wegeliuksen suvussa. Wegelius oli Suomen ensimmäisiä uuden ajan venesuunnittelijoita ja rakentajia. Hän vastasi Hanasaaren (Hanaholmen), Blekholmenin ja Liuskasaaren (HSS) veistämöistä silloin, kun purjehdus urheiluna ja harrastuksena alkoi kasvaa. 

Muutamat kuvat on tunnistettu, pari on jäänyt toistaiseksi identifioimatta.

LYHYT JOHDATUS KUVIIN

Endymionin suunnitteli Emil Wegelius ja vene rakennettiin Blekholmenin veistämöllä 1890. Tilaaja oli Anton von Alftan. Seuraavana vuonna venettä pidennettiin neljällä jalalla ja keula muotoiltiin uudelleen. Isopurjetta pienennettiin. Korjauksen jälkeen Endymion myytiin Pietariin.

Oihonna veistettiin Blekholmenilla 1889 - piirustukset saatiin Englannista G.L. Watsonilta. Vene myytiin Tallinnaan 1904.

Start oli Wegeliuksen omaa tuotantoa - hän suunitteli ja rakensi veneen Blekholmenilla 1894. Valööriluku oli 1,9 ja purjeita 45,9 m2. Start on merkittävä siksi, että veneen omistaja vapaaherratar Eva Cronstedt osallistui ensimmäisenä naisena Startilla purjehduskilpailuun. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Suomenlinnaa ja vanha ortodoksinen kirkko, joka muunnettiin luterilaiseksi kirkoksi 1920-luvulla.

Seuraavassa kuvassa veneet ovat tulossa kameraa kohti. Veneitä ei saa tunnistetuksi, mutta onko kuva Helsingin Etelä-Satamasta ? Taustalla voisi olla Kaivopuiston ranta ja telakka ?

Viidennessä kuvassa on 5 venettä mutta niitä ei saa tunnistetuksi. Kuvan oikeassa alakulmassa on numero 14.

Kuudennen kuvan alareunaan on kirjoitettu "Svenska o. finska eskaderna" . Suomalaiset purjehtijat tekivät useita matkoja Ruotsiin osallistuakseen purjehduskilpailuihin. Veneiden identifiointi on kesken.

Seitsemännessä kuvassa on tunnistamaton vene, taustalla saha, rautatie ja sahatavaran varasto. Kallion laella on isonpuoleinen talo. Voisiko taustalla olla Katajanokka ?