Ajankohtaista Actual topics

PETTERSSON-BÅT AMANDAN UUSIA KUVIA

20.6.2021
Amandan omistaja Fredrik Mattsson lähetti uusia kuvia kunnostetusta Amandasta. Vene on vuodelta 1916.

KLASSIKKOREKISTERIIN LISÄÄ VENEITÄ

6.5.2021
Asiantuntijapaneli suositti 9 veneen liittämistä klassikkorekisteriin. Kahdelle veneelle ehdotettiin K-merkintää.

SAARISTORISTEILIJÄ LÖJAN MUUTTI PORVOOSEEN

8.3.2021
Sk30m2 Löjan vaihtoi kesällä 2020 omistajaa ja siirtyi Porvooseen. Vene talvehtii Wileniuksen telakalla.

KLASSIKKOVENEIDEN REKISTERI SIIRTYI MUSEOVIRASTOLLE

1.10.2020
Rekisteri on siirretty osaksi Museoviraston Perinnealusrekisteriä vuonna 2020

MOOTTORIVENE - 100 VUOTTA HUVI JA KILPAILUVENEILYÄ

1.9.2020
Uusi kirja moottoriveneestä julkistettiin Helsingin Venemessuilla helmikuussa. Paljon asiaa ja kuvia - loistava lahjakirja kaikille venelijöille.

Kirjan kansi

ERINOMAINEN KIRJA TALONPOIKAISVENEISTÄ

Harro Koskinen on taiteilija ja talonpoikaisveneiden harrastaja. Hänet tunnetaan niiden suunnittelijana, purjehtijana ja purjeiden tekijänä. Koskinen on koonnut tietonsa ja kokemuksensa kirjaksi, jonka Litorale Oy julkaisi vuonna 2020.

Kirjaa on nautinto lukea: selkeää asiaa ja juttuja allmogebåteista. Siinä on hyvä katsaus venetyyppeihin, historiaan, merkitykseen saaristossa ja nykytilanteeseen. Koskisen teksti on juoheaa, mutta silti tarkkaa. Veneiden rakenteiden kuvauksia lukee mieluisasti, vaikkei itse aiokaan rakentaa sellaista venettä. Kokemukset talonpoikaisveneillä purjehtimisesta ovat  mukavaa seurattavaa - niitä olisi voinut olla enemmänkin. Mielenkiintoista oli lukea storbåtin uudesta tulemisesta, kun niitä näkee merellä nyt useasti. Viaporin Tuopissa storbåteja on ollut miltei joka kesä. 

Kirjassa on hyvä luettelo termeistä - sieltä oppii uusia sanoja, joita voi käyttää sopivissa yhteyksissä. Havaitsin, että esimerkiksi kinunki merkitsee saaristomerellä eri asiaa kuin Itäisellä Suomenlahdella. Koskisen mukaan kinunki tarkoittaa "Kahden alimman laudan päissä olevia tukista veistettyjä kappaleita". Summassa taas veistäjät tarkoittivat kinungilla "veneen peräosan alalautojen köliä kohti kaartuvaa osaa, joka voi olla suorempi tai kaarevampi. Kaarevammassa on paljon kinunkia" (jos asian oikein ymmärsin).

Pekka Barckin Litorale Oy on merkittävimpiä saaristoa kuvaavien kirjojen kustantajia - katsokaa Litoralen sivuilta mitä kaikkea Barck on julkaissut !

Juha Lökström on tehnyt taiton niinkuin useimpiin Litoralen kirjoihin, ja Pirkka Leino on toimittanut kirjan. Kirja on sekä suomen- että ruotsinkielinen.

Kuuluu ehdottomasti jokaisen veneen kirjastoon !

P.S.

Suomen Puuveneilijät r.y. myönsi Harro Koskiselle Pro-Puuvene tunnustuspalkinnon 19.6.2021 Meri-Viapori-tapahtuman yhteydessä

 

                                                

                                                  PORVOON PUUVENEPÄIVÄ 

                                                 lauantaina 4. syyskuuta 2021

 

                                         Tervetuloa Hamarin Purjehtijoiden ja Wilenius Båtvarv ry:n järjestämään puuvenetapahtumaan.

                                            Tapahtuma on yhteinen ponnistus suomalaisen veneilykulttuurin, puuveneiden ja merihistorian hyväksi.

Sata vuotta sitten jokivarsi oli täynnä veneveistämöitä. Hamarissa on valmistunut aluksia jollasta kuunariin vuosisatojen ajan. Emäsalossa ja Voolahdessa rakennettiin laivoja maailman merille, Kråkössä toimi parhaimmillaan kymmeniä veneveistämöitä.  Pellinkiläinen kalavene on yksi tunnetuimmista fiskareista. Wileniuksen telakan klassikkovenetuotanto taas on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen.

Tarkemmat tiedot Hamarin Purjehtijoiden sivuilla www.hamarinpurjehtijat.fi

Veneiden ilmoittautuminen on avattu ja linkki on tämä: https://www.hamarinpurjehtijat.fi/event-details/porvoon-puuvenepaivan-nayttelyveneilmoittautuminen

KESÄ LÄHESTYY - KÄYMÄSSÄ OURIT-SAARTEN TELAKALLA HELSINGISSÄ

 

Venetelakka Lindgren Ourit-saarilla Hietaniemen edustalla tunnetaan klassikkoveneistään. Hallin mikroilmasto on sopiva puuveneille - lämmittämätön tila ja maapohja pitävät kosteuden ja lämpötilan sopivina. Telakka on täynnä ja työt ovat alkaneet.

Telakalta löytyy mielenkiintoisia veneitä. Pari kahdeksikkoa, viisvitosia, haita, kansanvenettä, matkaveneitä kuten PAM ja KUOHUNEITI ja LALLA jne. C.G. Petterssonin moottorivene, B-H. Johanssonin UTÖ Kråköltä, Teuvo Seppälän Summassa veistämä SUMMAN MUTIKKA moottorivene ym ym.

Alla kuvia telakalta 11.4.2021. Viimeinen kuva on Rajasaaresta, jossa Heikki Häyhä kunnostaa Toscan kajuutan kattoa. Tosca on Gustaf Estlanderin piirtämä 40 m2:n saaristoristeilijä vuodelta 1920.

****************************************************************************************************

KUVALÖYTÖJÄ  -  NILS JA PAUL ANDERSSONIN VEISTÄMÖ KRÅKÖN SAARELLA

 

Veljekset Nils ja Paul Andersson tekivät  veneitä yli neljäkymmentä vuotta. Heidät tunnetaan hienosta ja monipuolisesta työstä. Nils aloitti veistämön Kråkön saarella Porvoossa vuonna 1939, ja veli Paul liittyi mukaan sodan jälkeen. Torsten Thuneberg, kuuluisa veistäjä  samalta seudulta, on luonnehtinut veljeksiä näin: Veistämötä lähti ulos vain täydellinen tuote - se oli venemaailman Rolls Royce.

Anderssonin veljekset tekivät sekä purjeveneitä että moottoriveneitä. He saavuttivat kuuluisuutta monien arvoveneiden restauroinneille, esimerkkinä Tasavallan Presidenttien Kultaranta II - vene, jonka Aatos Erkko kunnostutti heillä. Nils ja Paul olivat myös Herbert Condún suunnittelemien moottoriveneiden luottorakentajia.

Nils Anderssonin työura päättyi vuonna 1984 - Paul oli menehtynyt aikaisemmin - ja hänen vaimonsa  hoiti veistämöä vuoteen 1987. Sen jälkeen veistämön tiloissa jatkoi Borgå Båtservice Kb vuoteen 2009 saakka, mutta sitten 1950 - luvulla rakennetun uuden hallin tulipalo lopetti tominnan.Tiettävästi alkuperäinen vanha veistämörakennus on vielä jäljellä.

Oy Telva Ab:n arkistossa on muutamia kuvia Anderssonin veistämöstä ja veljeksistä. Telva Oy teetti heillä moottoriveneitä, ja tallella on joltakin 1950-luvun  kuvia käynnistä veistämöllä. Niissä Telva Oy:n toimitusjohtaja Birger "Birko" Blomqvist on veistämöllä ja onneksi sieltä otettiin kuvia. Niitä on tässä. 

 

 

******************************************************************************************************

KIRJAUUTUUS  -  SUMMAN VENEET JA VEISTÄJÄT

 

Summan kylä itäisellä Suomenlahdella Kotkan ja Haminan välissä on maamme merkittävimpiä veneiden rakentamisen paikkoja. Summalainen vene tunnetaan kautta Suomen, ja nimet Seppälä, Suortti, Suurnäkki ja Timperi ovat maankuuluja.

Summan kylässä on  parhaimmillaan ollut toistakymmentä ammattimaista veistämöä. Veneiden veistolla on toistasataa vuotta vanhat perinteet. Veistämöillä on ollut monipuolista tuotantoa - rannikkolaivoja, kuljetusaluksia, purjeveneitä, suuria vesibusseja, pikaveneitä  ja ennenkaikkea Summalaisia meriläisiä kalastajamallisia veneitä.

Kirjassa on 160 sivua, kovat kannet ja paljon kuvia veistämöistä, tekijöistä ja ennen kaikkea veneistä.

Kirjan hinta on 25 euroa, ja sen saa tekijöiltä.

 

********************************************************************************************************************************************************

Kirjassa selvitetään Summan veneiden luonnetta ja ominaisuuksia. Ammattimaiset veistämöt ja veistäjät esitellään tekstein ja kuvin. Tässä valitut palat kirjan sivuilta.

*****************************************************************************************************

TORE HOLM - THE ULTIMATE BIOGRAPHY : YACHT DESIGNER, BOATBUILDER AND SAILOR

A book by Tapani Koskela - will be published soon

Mr Tapani Koskela, a wellknown sailor himself and the owner of the Tore Holm´s 6 mR yacht Siléne III, has finalized his many years long work with the biography of Tore Holm.

The book will be published by the Swedish Veteranbåtsförening next spring. The book is a comprehensive decription of the famous Swedish yachtdesigner and boatbuilder. The book will be publeished in English language.

Preorders will ensure that you receive the book in time. See the picture below. For morre information, please visit the following address:

https://www.toreholmbiography.com

LÖYTÖJÄ - OBSERVATIONS

 

Gefion

Syyskuussa Pekka Ervamaa (mm A-vene Filou, L-20) kuvasi Tammisaaressa vihreärunkoisen meriristeilijän - se on Max Ekholmin Gefion.

Vene on hienossa kunnossa, niinkuin kuvista näkyy. Gefion on Maxin isän Birger Ekholmin suunnittelema, linjoiltaan hyvin 50-lukulainen. Veneen suunnittelusta on mielenkiintoinen kuvaus Merikarhut-yhdistyksen vuosikirjassa 1956-1957. Se oli aikaa ennen sarjavalmisteisia veneitä: tilajaa mietti ensi kaksi vuotta hanketta, ja piirsi venettä toiset kaksi vuotta. Kun Ekholm sai suostutelluksi Nils Jonassonin  Bodön saarelta veneen rakentajaksi, oli lopputuloksena ensiluokkainen meriristeilijä. Ekholm kirjoittaa kuvauksessaan hieman hämmästellen, että Nils Jonasson veisti veneen vain 11 kuukaudessa ilman sähköä petrolilamppujen valossa  apunaan 17 ja 15 vuotiaat poikansa.

Max Ekholm on tehnyt pitkiä purjehduksia mm Englannin vesillä, osallistunyt useaan Fastnet Race-kilpailuun ja kirjoittanut hyviä kuvauksia purjehduksista Englannin ja Irlannin vesillä. Niitä on julkaistu Merikarhut-yhdistyksen vuosikirjoissa.

Ihana Christina Uudessakaupungissa

 

Heinäkuussa osui kameran eteen Uudessakaupungissa hieno ketsi - Ihana Christina. Vene osoittautui entiseksi Gullkronaksi, vanhaksi tutuksi Helsingistä ja Tukholmasta.

Kaunislinjainen alus on Tore Holmin piirtämä ja rakentama vuodelta 1954. Olin nähnyt Gullkronan jo aikaisemmin Tukholmassa Riddarfjärdenin regatassa ainakin vuosina 1991 ja 1996. Suomeen vene tuli ilmeisesti 2000-luvun lopulla.

Kesällä 2015 vene ajoi karille ja korjattiin vakuutusyhtiön kustannuksella. Keväällä 2016 kuitenkin huomattiin, ettei vene kellu oikealla tavalla, ja erilaisten vaiheiden jälkeen vakuutusyhtiö lunasti veneen ja se myytiin huutokaupalla.

Huutokauppainfon mukaan vene on  "Ajettu kiville 2015, ja näkyvät vauriot korjattu 2015/2016 talvella. Keväällä vesillelaskun yhteydessä huomattu että vene kelluu vinossa 3-4 astetta. Puuvene-asiantuntijan arvion mukaan runko olisi antanut hieman periksi kölitaitteen kohdalla, joka olisi syy kallistumaan… Mitään näkyviä vaurioita siellä ei kuitenkaan esiinny. Periaatteessa kunnossa oleva vene, mittauksilla todettu että n. 65kg painon siirto puolelta toiselle riittäisi suoristamaan veneen."

Kesällä 2020  Gullkrona oli Uudessakaupungissa hyväkuntoisen näköisenä.

Ruotsissa Gullkronan purjenumero oli H-10 S-25. Kirjain H tarkoittaa Havskryssare-luokan venettä. Tämä H-luokka muodostettiin 1932 aikaisemmin kehitetystä Östersjö-luokasta,  jonka merkkinä purjeessa on Ö-kirjain. Sekä H-veneitä että Ö-veneitä on Suomessakin jonkin verran. Tällaisen luokituksen tarkoituksena oli saada veneet vertailukelpoisiksi kilpailuissa. Samanlainen ryhmittely on toteutettu niin kutsutuilla R-veneillä, joita ovat kuutoset ja kahdeksikot ja kympit ja kaksitoistikot.

                                                                 

Lintu - pikavene

Uudessakaupungissa on useita merkittäviä klassikkoveneitä - yksi niistä on pikamoottorivene Lintu. Vene on hyvä esimerkki 1920-1930 lukujen veneistä. Tamperelainen Pentti Keskinen on julkaissut artikkeleita Tampereen veneistä, ja hän on kirjoittanut myös tästä veneestä.

Veneen tilasi tamperelainen isännöitsijä ja kauppaneuvos Aleksi Hyppölä Helsingistä Emil Suortilta vuonna 1926. Sen piti olla nopea, sillä Hyppölällä oli kesähuvila Näsijärven rannalla ja sinne oli päästävä nopeasti kaupungista. Vene on luultavasti Emil Suortin piirtämä - hän rakensi tämän tyyppisiä nopeita veneitä. Veneeseen tehtiin kaksinkertainen pohja: kaksi mahonkilautakerrosta, joiden välissä on öljykangas.

Moottoriksi valittiin 15 hv:n  Scripps, kuusisylinterinen, joka antoi veneelle 26 solmun nopeuden. Sillä ajoi huvilalle puolessa tunnissa, kun laivakyyti olisi kestänyt kolme tuntia. Keskisen mukaan Lintu oli 1930-luvulla Näsijärven nopein vene.

 

Richard Bertramin, Raymond Huntin ja Carlo Rivan yhteistyötä

Suomalaisen Pursiseuran (SPS) laiturissa Helsingissä oli syyskuun 2020 puolivälissä mielenkiintoinen vene - Riva 20 Bertram Bahia Mar.

Richard Bertram oli menestynyt purjehtija, joka 1950-luvun lopulla kiinnostui myös  moottoriveneiden avomerikilpailuista. Hän pyysi nopeiden veneiden suunnittelijana nimeä saanutta Rayond Huntia piirtämään koviin keleihin sopivan avomeriveneen, ja Ray Hunt onnistui tehtävässä. Richard Bertram alkoi valmistaa veneitä ja niin syntyi Huntin syvä v-pohja, joka nopeasti valloitti maailman. Suomessa Huntin  pohjamallia käyttivät Vator Oy, joka rakensi niin kutsuttuja Vatorin "Huntteja", B-H. Johansson, joka suunnitteli ja valmisti Utö-mallistoa, sekä Jaakko Kiiski, jonka Heinlahden Veistämö valmisti Tiiskereitä. Nämä kaikki perustuvat Ray Huntin pohjaratkaisuihin.

Italialainen Riva-veneiden valmistaja Carlo Riva kiinnostui Bertramin veneistä, ja yhteistyön tuloksena syntyi Riva-mallisto, jossa veneiden rungot olivat Bertramin, tai oikeammin Ray Huntin, ja muut osat Rivan suunnittelemia. SPS:n laiturin Riva 20 Bertram on juuri näitä veneitä. Tätä mallia tehtiin 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa yhteensä 154 kappaletta, ja ainakin yksi niistä on siis Suomessa.

Amerikkalaiset ostivat koko Rivan-tuotannon, mutta vuonna 1998 italialainen Ferretti- yhtymä hankki sen takaisin Italiaan. Joidenkin tietojen mukaan kiinalaiset sijoittajat omistavat sen nyt.

Catharina II, wooden boat who started the history of Swan-yachts.

CATHARINA II, ENSIMMÄINEN SWAN, SIIRTYI NAUTORILLE

 

Vene, joka aloitti Swan-veneiden historian, on siirtynyt Nautor Oy:n omistukseen, kertoo Kari Waris. Catharina II oli useita vuosikymmeniä Matti ja Armi Wariksen omistuksessa, ja sittemmin heidän kolmen pojan hallinnassa. Nautor Oy aikoo kunnostaa veneeen ja todennäköisesti käyttää sitä erilaisissa regatoissa ja näyttelyissä.

Catharina II on vene, jonka Nautor Oy:n perustaja Pekka Koskenkylä rakensi veistämön ensimmäiseksi veneeksi 1966, ja jonka hän myi saadakseen varoja Swanien sarjatuotannon aloittamiseksi. Catharina II-venettä käytettiin hyväksi lasikuiturunkojen muotin valmistamisessa. Catharina II tehtiin kuitenkin hienoksi käyttöveneeksi, ja haastattelussa vuonna 2016 Pekka Koskenkylä mainitsi pitävänsä itse tätä mahonkivenettä ensimmäisenä Swan-veneenä. Ensimmäinen lasikuituinen sarjatuotantovene on Tarantella. Tämä vene on jo ollut Nautor Oy:n omistuksessa.

Ratkaisu on varmaankin veneen kannalta hyvä, sillä Catharina II tarvitsee melko perusteellinen kunnostamisen, mihin veneen omistajilla ei Kari Wariksen mukaan nyt ole mahdollisuuksia. 

**************************************************************************************************************************************************

Catharina II, the first boat built by Nautor Oy in 1966, started the famous history of Swan-yachts. Now, the boat has been bought by the Nautor Ltd, and will be renovated. Mr Pekka Koskenkylä, the founder of the yard, in  an interview in 2016, expressed that he regards this boat  the very first Swan. The first GPR-boat in serial production, s/y  Tarantella, is also owned by Nautor Ltd.  Catharina II needs a comprehensive renovation, and the present owners are pleased for the change in the ownership.

HARVINAISIA VANHOJA VALOKUVIA  -  RARE OLD PHOTOS

Sten "Bobi" Söderblom pyysi skannaamaan muutamia vanhoja kuvia, joita heillä on kotona. Kuvat ovat periytyneet Emil Wegeliuksen suvussa. Wegelius oli Suomen ensimmäisiä uuden ajan venesuunnittelijoita ja rakentajia. Hän vastasi Hanasaaren (Hanaholmen), Blekholmenin ja Liuskasaaren (HSS) veistämöistä silloin, kun purjehdus urheiluna ja harrastuksena alkoi kasvaa. 

Muutamat kuvat on tunnistettu, pari on jäänyt toistaiseksi identifioimatta.

LYHYT JOHDATUS KUVIIN

Endymionin suunnitteli Emil Wegelius ja vene rakennettiin Blekholmenin veistämöllä 1890. Tilaaja oli Anton von Alftan. Seuraavana vuonna venettä pidennettiin neljällä jalalla ja keula muotoiltiin uudelleen. Isopurjetta pienennettiin. Korjauksen jälkeen Endymion myytiin Pietariin.

Oihonna veistettiin Blekholmenilla 1889 - piirustukset saatiin Englannista G.L. Watsonilta. Vene myytiin Tallinnaan 1904.

Start oli Wegeliuksen omaa tuotantoa - hän suunitteli ja rakensi veneen Blekholmenilla 1894. Valööriluku oli 1,9 ja purjeita 45,9 m2. Start on merkittävä siksi, että veneen omistaja vapaaherratar Eva Cronstedt osallistui ensimmäisenä naisena Startilla purjehduskilpailuun. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Suomenlinnaa ja vanha ortodoksinen kirkko, joka muunnettiin luterilaiseksi kirkoksi 1920-luvulla.

Seuraavassa kuvassa veneet ovat tulossa kameraa kohti. Veneitä ei saa tunnistetuksi, mutta onko kuva Helsingin Etelä-Satamasta ? Taustalla voisi olla Kaivopuiston ranta ja telakka ?

Viidennessä kuvassa on 5 venettä mutta niitä ei saa tunnistetuksi. Kuvan oikeassa alakulmassa on numero 14.

Kuudennen kuvan alareunaan on kirjoitettu "Svenska o. finska eskaderna" . Suomalaiset purjehtijat tekivät useita matkoja Ruotsiin osallistuakseen purjehduskilpailuihin. Veneiden identifiointi on kesken.

Seitsemännessä kuvassa on tunnistamaton vene, taustalla saha, rautatie ja sahatavaran varasto. Kallion laella on isonpuoleinen talo. Voisiko taustalla olla Katajanokka ?