SHAMPANJAREGATASSA 23-24. ELOKUUTA PALJON VENEITÄ

HSS:n järjestämä Shampanjaregatta purjehditaan kohta. Kaikkiin luokkiin on ilmoittautunut runsaasti veneitä. Luokkaveneet purjehtivat radoillaan todennäköisesti Kaivopuiston edustalla, ja muut kiertävät saaristoreitin. Lähtö ja maali ovat HSS:n edustalla.

Saaristoristeilijöitä näyttää olevan seitsemän, Tosca, Ingrid, Slaghöken, Tesla, tänä vuonna Suomeen ostettu Bellona, Ursula sekä Ruotsista 150m2:n Beatrice Aurore.

S&S veneitä on toistakymmentä, erikoisuuksina kolme ruotsalaista venettä: 10mR Itaka, Salénin suvun jooli Ballad sekä Wallenbergien jooli Refanut.

Veneluettelo löytyy Shampanjaregatan kohdalta manage2sail  sivuilta.

Tuuleton perjantai 21.7. - No wind on Friday the 21st July.

VIAPORIN TUOPPI - VIAPORI TROPHY 2026

Navakka,  puuskainen tuuli karsi kilpailijoita - noin puolet ilmoittautuneista veneistä ei lähtenyt radalle. Nopein vene  - Eino Antinojan rakentama S&S vene Huh-Mari - purjehti noin 13 mailin radan hieman alle kahdessa tunnissa, mikä osoittaa tuulen olleen melkoisen kovan. Muutamista mastovaurioista kerrottiin.

Vanhin vene oli Suomen ainoa alkuperäinen Colin Archer-vene Pitkäpaasi. Vene rakennettiin vuonna 1898 Larvikissa Suomen luotisilaitokselle. Kymmenen vuotta nuorempi on Turun Veneveistämön vuonna 1908 rakentama Universal Rule-vene Lea Berenice, joka on ollut useita vuosia Boris Ljubtsenkon omistuksessa Eestissä. Saaristoristeilijä Gun, joka on jo 114 vuotta purjehtinut näillä vesillä (rak 1911 Tukholmassa) lähti myös radalle. Hieman nuorempi oli Neptun, Universal Rule 6 m vuodelta 1912. Neptun on Arthur Magnus Petterssonin rakentama HSS:n Liuskasaarella. Saaristoristeilijä Ingrid on kaksi vuotta nuorempi kuin Neptun - Ingrid valmistui 1914 Uudenkaupungin telakalla. Ingrid on kunnostettu ja kotisatamana on HSS Helsingissä.

PUUVENEFESTIVAALI MATHILDEDALISSA 2025

Turkulaisen puuvene- ja klassikkovene entusiastin Jani Vahdon toteuttama Puuvenefestivaali kokosi Mathildedaliin lähes 30 venettä. Mathildedal on vanha tehdaskylä, nyt uudistettu turistikohteeksi ja tapahtumapaikaksi. Vierasvenesatama on uusi ja iso, kylällä on monenlaista aktiviteettia: kesäteatteri, siiderifestivaali, oma olutpanimo, useita ruokailupaikkoja, majoitusta ja erilaisia putiikkeja. Oivallinen kesäretkikohde siis koko perheelle.

Puuveneiden ystäviä oli paikalla riittävästi ja odotetuimmat kohteet olivat Esko ja Jani Vahdon salonkiveneet Bonito ja Oden. Boniton entisöinti alkaa olla lopuillaan, joskaan vene ei päässyt moottoriongelman vuoksi liikkeelle itse vaan tuotiin satamaan rekalla. Niin myös vanha Oden, jonka Vahdot ostivat Ruotsista. Heidän kolmas salonkiveneensä, "Linnunpää", jäi vielä Turkuun.

Ohjelmassa oli myös asiantuntijaoiden esitykset erilaisista aiheista. Jani Vahto kertoi Boniton kunnostuksesta ja Turun kaupungin ja saariston näkymistä, Lauri Kaira kuvaili purjehduksen ja veneilyn alkuaikoja Turun saaristossa ja jyväskyläläinen Ismo Postareff kertoi omista veneiden kunnostusprojekteistaan ja Androksen tehtaiden tuotannosta.

Kesäjuhlissa sataa, se kuuluu ohjelman, ja niin myös Puuvenefestivaaleilla. Veneilijät ovat siihen varustautuneet eikä se suuresti haitannut kesäteatterin katsojiakaan. 

Pari toivomusta tulevien puuvenefestivaalien järjestäjille. Veneisiin pitäisi saada esittelykyltit, rannalla saisi olla kovaääninen, jolla ilmoitetaan seuraavasta tapahtumasta, ja veneparaati tarvitsisi speakerin, joka kertoisi ohi ajavista veneistä.

HELSINKI REGATTA 2025

MERIVIAPORI 2025

Lisää tulossa...

MUISTOJA AIKAISEMMISTA KAHDEKSIKKOJEN MM-KILPAILUISTA SUOMESSA - NOSTALGIC MEMORIES OF PREVIOUS EIGHT METER´S WORLD CHAMPIONSHIP REGATTAS IN FINLAND

Kahdeksikkojen MM-kilpailut on järjestetty Suomessa viisi kertaa: 1978, 1987, 1993, 2002 ja 2013. 

Vuonna 1978 veneitä oli 16: Ruotsista 12, Saksasta yksi ja Suomesta kolme, Sphinx, Silja ja Vågspel. Voittaja oli Ruotsin Iskaren. 

Vuoden 1987 kilpailun nimenä oli Nokia-Mobira 8 mR World Cup. Veneitä oli yhteensä 21 viidestä maasta. Iroquois, Silja, Vågspel, Pinuccia, Sphinx ja Edit edustivat Suomea. Helsingin kilpailut voitti Pelle Petterssonin suunnittelema Spirit of Sprite. 

Regatasta ei ole omia kuvia, mutta Youtubesta löytyy Vimeoon tallennettu filmi, jonka alussa on vuoden 1993 kilpailu ja lopussa vuoden 1987 purjehdukset. Filmissä esiintyy monia tunnettuja henkilöitä, kuten Pelle Pettersson ja Affe Alftan. Filmien alkuperä tai kuvaaja ei ole tiedossa.

Linkki filmeihin on tässä: https://www.youtube.com/watch?v=4JfH5KMjda8

Tällä sivulla on alempana kuvia 1993 regatasta, ja sen jälkeisistä myös.

Vuoden 2002 MM-kilpailu oli suurin: 39 venettä, joista 10 Suomesta. Erikoisuutena on mainittava, että NJK:lla oli USA:n tiimin tukena Halsey Herreshoffín ketsi RUGOSA. Tämä on Nathanael Greene Herreshoffín suunnittelema-ja rakentama-New York Yacht Clubb 40 One Design Class vene vuodelta 1926. 

Vuonna 2013 järjestäjänä oli HSS ja veneitä oli 27, joista 10 Suomesta. 

1987 ja 1993 Helsinki 

1993 Helsinki Images

2002 Helsinki Images

Uudistunut EDIT nähtiin myös Helsingissä. Edit oli pitkään Kuusiston veljesten omistuksessa, mutta he myivät veneen Saksaan 1993. Uusi omistaja kunnosti veneen pieteetillä. Edit on Mylnen suunnittelema ja rakennettu Åbo Båtvarfilla 1911.

It was interesting to see EDIT fully rebuilt. Edit was owned for several years by Kuusisto - brothers, but they sold the yacht into Germany in the year 1993. EDIT was designed by Mylne, and constructed by Åbo Båtvarf in the year 1911. 

2013 Helsinki Images

KAHDEKSIKKOJEN (8mR) SAGITTA JA WINDY VESILLELASKU  2025 - LAUNCHING THE EIGHTMETRE (8mR) SAGITTA AND WINDY IN MAY 2025

Kahdeksikko SAGITTA´lle on tehty mittava kunnostustyö talven aikana, muun muassa rungon väri on vaihtunut valkoisesta vihreäksi. Veneen omistajan, Timo Saalastin, kertoman mukaan alkuperäinen väri valmistusvuonna 1929 oli vihreä, ja nyt tavoiteltiin samaa sävyä. Mitään värikoodeja tai vastaavia ei kuitenkaan löytynyt, ja kokeilujen jälkeen päädyttiin miellyttävään syvänvihreään maaliin. Päivänvalossa väri näytti hyvin onnistuneelta.

SAGITTA on rakennettu Englannissa Camper&Nicholsons´in veistämöllä 1929. Suunnittelija oli Charles E. Nicholson. Saalasti on omistanut veneen 30 vuotta; hän osti SAGITTA ´n Ruotsista. Vene aikoo osallistua kahdeksikkojen MM-kilpailuun Airistolla Turussa 2-9. elokuuta.

Kuvat ovat vesillelaskusta 20.5.2025 Lindgrenin telakalla Ourit-saarella Helsingissä.

The eightmetre class (8mR) SAGITTA (FIN-2) has received new colour during the winter: white has been changed to green. The owner, Mr Timo Saalasti, told that original colour codes or models were not found, but they selected a deep green colour, which under the sunshine looked very pleasant.

SAGITTA was designed by Charles E. Nicholson and built by Camper&Nicholson at Gosport, UK, in 1929. Mr Saalasti has owned the yacht 30 years since he bought her from Sweden. SAGITTA will participate the 8mR World Championship Regatta in Turku in 2-9. August, this year.

The pictures are taken on 20th May 2025 at the Lindgren boatyard, Ourit-islands, Helsinki.

KAHDEKSIKKO (8 mR) WINDY FIN-8

Windyn suunnitteli Carl Holmström, ja vene rakennettiin vuonna 1927. 

KUVIA SYKSYLTÄ 2024 JA KEVÄÄLTÄ 2025

KESÄN 2025 KLASSIKOITA

Kesäkuu

14.6. Meriviapori Helsingissä. Puuveneiden paraati kiertää Eteläsataman ja Kaivopuiston kautta Suomenlinnaan. Veneet nähtävinä merellä ja Suomenlinnan vierassatamassa.

14.-15.6. Helsinkiregatta, järjestäjä HSS ym seurat. Isojen ja pienempien klassikoiden suuri regatta Helsingissä. 

27-28.6.  Mathildedalin Marinassa Puuvenefestarit. Järjestäjä Jani Vahto ja Mathildedalin Marina. Kaikille puuveneille. Muiden muassa salonkiveneiden Bonito, Oden ja Linnunpää ensiesiintymiset vesillä.

Heinäkuu

4.-6.7. Scylla-veneiden tapaaminen ja MM-purjehdukset Velkuan Vaihelassa.

4.-6.7. Alfons Håkans Hangö Regattan  useille klassikkoluokille, mm Int 5m, 8 mR, 6 mR, Hai-veneet, kansanveneet. Suomen suurimpia purjehduskilpailuita. Veneet hyvin nähtävinä Hangon itäsatamassa.

18.-20.7. Puuveneen Vuoksi, Saimaan suurin puuvenetapahtuma Lappeenrannassa, 30-vuotisjuhlaregatta lähivesillä.

19.7. Small Ships´ Race Loviisan venesatamassa.

23.-26.7. Airisto Classic Regatta Ruissalon Telakalla ja Airiston selällä. Ennen vuotta 1970 rakennetut tai suunnitellut klassikkoveneet.

31.7.-2.8. Lahden Puuveneregatta, järjestäjänä Lahden Purjehdusseura. Paikkana LPS:n satama, Ykskoivu.  

Elokuu

2.-3.8. Päijänteen Puuveneregatta, järjestäjä Päijänteen Puuveneilijät. Paikka Luhangan Reetin satama.

2.-3.8. Napoleon Race, Borgå Segelsällskapetin järjestämä tapahtuma ja kilpailu Int 5m-veneille, Hai-veneille ja 5,5 mR-veneille. Tapahtumapaikkana Porvoo.

2.-9.8. Airisto Segelsällskapetin ja Turun Pursiseuran järjestämä 8 mR luokan MM-osakilpailu Airistolla. Tapahtumapaikkana Ruissalon Telakka ja kilpailuradat Airistolla. Avajaiset 3.8. Suomen Joutsenella Turussa.

9.8. Puupaatei Pakkahuoneel, suosittu tapahtuma Uudenkaupungin satamassa. Monenlaisia puuveneitä katsottavina.

15.8. Sinebrychoff Challenge, haastekilpailu kansainvälisille kuutosille. Tavoiteltavana on Nicolas Sinebrychoffin vuonna 1886 lahjoittama pokaali. Kuutosveneet voivat ilmoittautua NJK:lle edellisen kilpailun voittajan haastajiksi. Ensimmäinen kilpailu järjestetään haastajien kesken ja sen voittaja pääsee purjehtimaan hallitsevan veneen kanssa. Vuonna 2024 pokaalin voitti Ossi Paija miehistöineen ASTRÈE-veneellä. 

16.8. Viaporin Tuoppi, purjehduskilpailu puuveneille Helsingissä. Järjestäjänä Suomenlinnan Pursiseura, suurin puuvenetapahtuma, 150 - 200 venettä. Tapahtumapaikka Suomenlinnan Pursiseuran satama.

Ennakkotietojen mukaan Suomen ensimmäinen kansainvälinen kuutonen (6 mR)

FINN esittäytyy Tuopissa. FINN on rakennettu Turun Veneveistämöllä vuonna 1911 Gunnar Stenbäckin piirustusten mukaisesti. FINN ostettiin Suomeen kesällä 2024 ja tarkoituksena on kevään aikana saada vene purjehduskuntoon.

23.-24.8. Champagne Regatta, järjestäjä Helsingfors Segelsällskap, on Helsingin monipuolisimpia klassikkokilpailuita. Siihen sisältyy myös Baltic Classic Master´s sarja, jonka ruotsalainen edesmennyt Olle Appelberg loi 2010-luvun alussa. Veneet ovat koolla HSS:n Liuskasaaren satamassa.

Lokakuu

10.10. Tervasaaren Tynnyri, vanhojen purjelaivojen kilpailu Helsingin edustalla. Laivat näkee Pohjoisrannassa ja purjehduksia voi seurata Kaivopuiston rannoilta. Järjestäjä Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry.

11.10. Purjelaivapäivä. Vanhat purjelaivat Eteläsatamassa. Järjestäjinä Helsingin Purjelaivasatamayhdistys ry ja Viaporin Telakka ry.

TUKHOLMAN VENENÄYTTELYSSÄ - STOCKHOLM BOATSHOW ALLT FÖR SJÖ 2025

Purjeveneitä muutamia - pieniä moottoriveneitä paljon. Motor Yacht Society´n (MYS) osastolla useita klassikkoveneitä.

Purjeveneosastolla yhden Arconan ja yhden Swanin vierellä  124 vuotias eväkölivene Ester kiinnosti yleisöä enemmän kuin modernit alukset.

Vuonna 1894 A/B Stockholms Tivoli lahjoitti palkintopokaalin Ruotsissa ja Suomessa rakennettujen veneiden kilpailtavaksi. Kyse oli Ruotsi-Suomi maaottelusta. Ensimmäinen kilpailu oli 1896 Ruotsissa. Suomen edustaja oli Emil Wegeliuksen suunnittelema ja rakentama Miranda. Ruotsin vene oli August Plymin vene Alca. Suomalaisten keskuudessa heräsi kuitenkin epäily, ettei Alca täyttänyt vaadittuja mittoja, ja tarkistusmittaukset osoittivat epäilyt oikeiksi. Alcaa muutettiin, mutta venettä ei sittenkään saatu vaadittujen mittojen sisälle. Suomalaiset ilmoittivat, etteivät he kilpaile Alcaa vastaan, koska se ei ole sääntöjen mukainen.

Toinen kaksintaistelu oli elokuussa 1898. Ruotsin vene oli August Plymin suunnittelema ja rakentama Trollhättan, sen aikaisen valöörisäännön mukainen eväkölinen pikakiitäjä. Suomen edustaja oli Gustaf Estlanderin suunnittelema ja Åbo Båtvarfin rakentama Singoalla, myös moderni eväkölialus.

Kävi niin, että ruotsalaiset veivät pokaalin ja se tietysti harmitti Estlanderia ja NJK´ta. Estlander suunnitteli uuden veneen ja NJK esitti ruotsalaisille haasteen revanshikilpailusta. Estlanderin vene oli Aldebaran ja Ruotsia edusti Gunnar Mellgrenin suunnittelema Ester. Molemmat olivat kevyitä eväköliveneitä, tarkoitettu vain tätä nimenomaista kilpailua varten.

Ester voitti ja Tivoli-pokaali jäi Ruotsiin Esterin omistajalle, tukkukauppias W. Wallin´ílle.

Myöhemmin Ester kilpaili ahkerasti ja menestyi hyvin. Vuonna 1937 vene upposi Örnsköldsvikin läheisyydessä 50 metrin syvyyteen ja odotti siellä pelastajaa. Vuonna 2015 Ester nostettiin meren pohjasta ja 2019 kunnostusprojekti päättyi. Ester oli sittemmin Välimerellä ja palkittiin parhaana kunnostustyönä. Nyt vene on Tukholman vesillä ja aikoo osallistua erilaisiin klassikkotapahtumiin.

HELSINGIN VENEMESSUILLA 2025 HAVAITTUA  -  OBSERVATIONS AT THE HELSINKI BOATSHOW 2025

Puuveneitä ja klassikkoveneitä yleensä oli katsottavina kiitettävän paljon. Suomen Puuveneilijät, Mahogany Yachting Society, Puuveneveistäjät ry ja Nisse Häggblomin Perämoottorimuseo olivat rakentaneet osastot niinkuin monena vuonna aikaisemminkin. Nisseä emme enää tavanneet messuilla, sillä hän menehtyi sairauskohtaukseen viime kesänä, mutta museon taustavoimat olivat koonneet edustavan kokoelman moottoreita katsottaviksi.

Messuilla julkistettiin Pirkka Leinon kirjoittama Helsingin Työväen Pursiseuran HTPS:n satavuotishistoriikki ja mielenkiintoinen uutinen oli Pohjoismaiden vanhimman yhtäjaksoisesti julkaistun lehden, Frisk Brisin, omistajan vaihdos ja uudistetun lehden uusi tuleminen  markkinoille.

FINN-KUUTONEN TULI SUOMEEN

Perjantaina 24. toukuuta ensimmäinen Suomessa rakennettu kansainvälinen kuutonen (6 mR) FINN tuli Suomeen. Vene oli nähtävänä Espoon Pursiseuran satamassa . Ulkopuolelta katsottuna vene on kohtuullisessa kunnossa, kun ottaa huomioon iän ja sen, että muutaman viime vuoden vene on ollut suojaamatta Ruotsissa

Vedenpäällinen osa rungosta näyttää lujalta, lakat tietysti irtoavat, mutta vedenalaisten osien kunto selviää vasta tarkastuksessa. Kajuutta on rakennettu myöhemmmin, sillä FINN on ollut matkaveneenä kymmeniä vuosia.

Vene on hennomman ja kevyemmän näköinen kuin muut kuutoset, ja "Sexornas Jakt" -kirjan mukaan sen uppouma ei ole kuin 2,7 tonnia. Kirjan sivulla 38 on kuva, jossa verrataan seitsemän kuutosveneen sivuprofiilia toisiinsa, ja FINN on niistä pienin.

Veneen historiaa projektiryhmän tiedotteen mukaan

Veneen suunnitteli Gunnar Stenbäck. Hän myös kuului konsortioon, joka omisti veneen. Finn rakennettiin Hondurasin mahongista Turun Veneveistämöllä 1911. Vene oli ensimmäinen suomalainen kuutonen, joka  rakennettiin kansainvälisen R-säännön mukaan.

Veneellä oli konsortiumin jälkeen kolme eri omistajaa Suomessa. 1910-luvun lopulla se myytiin Ruotsiin. Sen jälkeen veneellä on ollut tusinan verran omistajia Ruotsissa. Viimeisen omistajan sairastuttua vene on ollut muutaman vuoden tukholmalaisen veneseuran alueella puoliksi hylättynä ja veneseura on ottanut veneen haltuun.

Oy Botnia Marin Ab:n (Targa) toimesta  Finn saapui Suomeen 24.5. Veneelle on tehty kuntotarkastus ja työt on sen perusteella aloitettu keväällä 2025.

FINN -projekti ja sen tavoitteet

Jotta tämä kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokas vene saisi jatkaa elämäänsä, on tarkoitusta varten perustettu yhdistys Finn Association in Finland r.y.

Ensimmäisenä tavoitteena on entisöidä vene mahdollisimman samanlaiseksi  kuin se oli purjehtiessaan vuonna 1911 käyttäen kuitenkin sekä järkeä että resurssien optimointia. Mitä myöhemmin se päätyy jompaankumpaan Suomessa olevaan merimuseoon sen parempi.

Nyt projektiryhmä lähestyy sekä yrityksiä että yksityishenkilöitä, joille  kulttuuriarvot ja suomalaisten perinteiden vaaliminen ovat tärkeitä.

***************************************************************************************************

MYSTINEN SAMPO  -  MYSTERIOUS MOTORYACHT SAMPO

Salonkivene Sampo tunnetaan Helsingin vesillä Juhani Roinisen hienona mahonkiveneenä. Juhani Roininen oli kirjansitojamestari, jonka puoleen käännyttiin, kun tarvittiin erityisiä lahjakirjoja. Hänelle sopi erinomaisesti vanha moottorijahti, jonka salongin fasettihiottujen ikkunoiden läpi saattoi katsella merta.

Roininen osti Sammon Hollannista 2007 ja myi veneensä vuonna 2015 pois siksi, ettei hän sairautensa vuoksi enää jaksanut venettä hoitaa. Uusi omistaja oli arvokkaiden kellojen kauppias Juha Seppä. Hän piti Sampoa pari vuotta Helsingissä, mutta siirsi veneen Kouvolaan. Veneen toinen omistaja oli Marko Tykkä. Sammon hoito unohtui, tuuli vei peitteet ja ulkopinnat alkoivat vaurioitua.

Vuonna 2022 laivojen harrastaja Kare Tikka etsi sopivaa alusta itselleen. Kare Tikka kuuli Sammosta ja hankki tietoja aluksesta.  Klassikkoveneiden tuntija Jaakko Sairo avusti veneen arvioinnissa ja niin kävi, että Kare Tikka osti Sammon.

Vene vietiin Lappeenrantaan, kunnostettiin ja Sampo pääsi Saimaan vesille kesällä 2023.

Mikä vene Sampo on?

Ennen Helsinkiin tuloaan Sampo oli Ruotsissa. Vene on mahonkialus, yli 11 metriä pitkä ja noin 2,6 metriä leveä. Keulassa on kajuutta, keskellä ohjaamo ja perässä salonki. Tyypillinen salonkivene siis. Sampo on samankaltainen kuin esimerkiksi Bonito, jota entisöidään Turussa ja Brunette, jonka kotisatama on Kotkassa.

Sammon alkuperää ei tiedetä. Sammon historia tunnetaan 1950-luvulle saakka, mutta siitä taaksepäin ei ole tutkimuksissa päästy. Ruotsissa oletettiin, että Sampo olisi tukholmalaisen tavaratalo Åhlénsin perustajan J.P. Åhlénin pitkään kadoksissa ollut vene Hjördis.

Sammon suunnittelijaa ei tunneta, mutta veneen linjat viittaavat C. G. Petterssoniin. Rakennusajaksi on arveltu 1920- tai 1930-lukua. Entä veistämö? Sammon valmistaminen on ollut vaativa työ, ja se rajaa rakentajat isoihin ja tunnettuihin veistämöihin, mutta mihin niistä?

Miksi ruotsalaisen veneen nimi on Sampo?

Sampo on niin suomalainen sana, että on vaikea kuvitella ruotsalaisen antavan veneelle sellaista nimeä ellei siihen ole erityistä syytä. Oliko veneen alkuperäinen nimi Sampo, ja miksi ja koska tämä nimi annettiin?  Entäpä Sammon rakentaja? Suomessa se voisi olla Turun Veneveistämö, Andrée&Rosenqvist Turussa, Borgå Båtvarv, Gösta Kyntzellin johtama Tolkis Slip, joka rakensi mm Ismo Postareffin kunnostaman salonkivene AEB:n, ehkä Emil Suortti Helsingissä Valkosaarella.

Ruotsissa on monia veistämöitä, joiden olisivat pystyneet rakentamaan tällaisen veneen.

Sampo ei ole Hjördis

Sattumalta vuonna 2010 Anders Vaerneuksen ylläpitämillä Svenska Klassiska Båtar-sivuilla kävi ilmi, että eräs toinen salonkivene, nimeltään Smulan, todellisuudessa on Åhlenin vene Hjördis. Vaerneus ilmoitti Suomeen, ettei Sampo voi olla Åhlénin Hjördis senkään vuoksi, että Smulan/Hjördis myytiin 2000-luvun puolivälissä Espanjaan, missä se on edelleen. Sammon alkuperä hämärtyi entisestään.

Tietoja alkaa löytyä

Syksyllä 2022 laitettiin ruotsalaiseen Veteranbåten – lehteen ilmoitus, jolla etsittiin Sammosta tietoja. Kaksi yhteydenottoa osoittautui merkittäviksi. Niclas Tordhagen Tukholmasta kertoi omistaneensa Sammon 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2000. Hän oli ostanut veneen (todennäköisesti, hän ei ollut aivan varma myyjän nimestä) Leo Johanssonilta, joka eräiden tietojen mukaan oli Tukholmassa asunut suomalainen. Tordhagen kunnostutti venettä, mutta hän myi sen hollantilaiselle Gerrit Venemalle, jolla on Hollannissa suuri Prins van Oranje Yachts – veistämö ja telakka. Venema hankki arvoveneitä, kunnosti ne ja myi eteenpäin. Sampo siirtyi 2001 Hollantiin, entisöitiin ja sieltä Juhani Roininen veneen toi vuonna 2007.

Omistajaketju muotoutuu

Toinen tärkeä kontakti oli Sven-Erik Lindén Tukholmasta. Hän muisti Sammon Turebergs Båtklubbista, jossa hänen isänsä vene oli 1950-luvun puolivälistä lähtien. Hän kertoi, että Sammon omisti vanhempi herra, joka myi veneen samassa veneseurassa olleelle Danielsson-nimiselle miehellä. Sven-Erik löysi TBK:n kautta Danielssonin tyttären, nyt jo ikäihmisen, joka kertoi mielenkiintoisia asioita.  Hänen isänsä myi veneen vuonna 1983 kahdelle miehelle: toinen oli Håkan Lindberg ja toinen Per Leikvang, nimestä päätellen norjalainen. Håkan Lindberg mainitaan Sammon omistajaksi vuodesta 1983 lähtien myös Anders Åkermanin kirjassa ”Unika Svenska Båtar”, joka on painettu 1989.

Yhteyksiä Suomeen

Tytär muisti, että veneen mukana oli paperit, joiden mukaan Sampo oli rakennettu Suomessa vuonna 1930 ja, että tilaaja oli ”Kreugers advokat”. Tämä oli erityisesti mainittu papereissa. Piirustukset hankittiin C.G. Petterssonilta. Anders Vaerneus selvitti Ivar Kreugerilla olleen useita ”advokaatteja”. Hieman myöhemmin Anders ilmoitti, että kyseessä voisi olla Emil Heijne-niminen juristi, jolla oli omia veneitä. Selvisi, että Heijne olikin pääasiassa Torsten Kreugerin advokaatti, ei Ivarin. Torsten oli Ivar K:n veli ja myös teollisuusmiehiä.

Heijneä Googlettamalla löytyi mielenkiintoinen tieto. Tukholmalainen Magnus Ullman kirjoitti Advokaten-lehdessä vuonna 2012 Emil Heijnestä ja mainitsi mm, että hän ”lät också bygga en större motoryacht som låg förtöjd vid boj i Hotelviken. Senare köpte han en Herlinkryssare. ” Hotelviken tarkoittaa Saltsjöbadenia, jossa Heijnellä oli kesäasunto. Heijnen veneitä ei ole vielä selvitetty, mutta hän kuoli vuonna 1948, joten suurempi moottorijahti on saatettu hankkia 1930-luvulla.

Uusi omistaja löytyy

Eräänä päivänä tuli Vaerneukselta valokuva ja hän kysyi, mitä kuvan salonkivene tuo mieleen. Se oli ilmetty Sampo! Kun laittoi Sammon kuvan ja tämän vanhan kuvan päällekkäin, kaikki täsmäsi. Keula, kansi, kajuutat, helat ja mitat olivat samat. Kuvaan liittyi tieto, että vene oli Börje Clausen - nimisen tukholmalaisen ja nimeltään Ulla. Clausen nimesi veneensä Ulla-vaimonsa mukaan. Kuvasta ei pysty määrittämään paikkaa, missä se on otettu, eikä ajankohtaa.

Sammon alkuperä?

Ei tiedetä, onko Sampo ollut Sampo jo syntyessään, mutta Clausenin omistuksessa vene on ollut nimeltään Ulla. Toisaalta tiedetään, että ainakin 1950-luvun puolivälistä lähtien vene on Sampo-nimisenä ollut varmasti Tukholmassa.

Frisk Bris-lehdestä ei löydy mainintaa tällaisesta yli 11 metrin salonkiveneestä. Turun Veneveistämön arkistoja ja piirustuksia ei ole käyty läpi, mutta Turun Veneveistämön historian kirjoittanut Pirkka Leino sanoo, ettei hänen silmiinsä ole osunut tällaista Sampo-venettä.

C.G. Petterssonin veneistä on kirjoitettu paljon, mutta Sampoa ei lehdistä eikä kirjoista löydy. Pettersson-seuralta on myös kysytty, mutta ei heiltäkään tätä venettä löydy. Ruotsin Merihistoriallisen Museon digiarkistosta ei Sammon kuvia tai piirustuksia löydy. Myös Ruotsin Kungliga  Motorbåt Klubbenin KMK:n veneluetteloita on tarkistettu, mutta Sampoa ei niissäkään ole.

Sammon alkuperä on edelleen sumussa ja voi sinne jäädäkin, mutta mysteerio voi myös yhtäkkiä selvitä.

Sammon vaiheet

Sammon suunnittelija saattaa olla C.G. Pettersson, mutta tilaajaa, veistämöä ja rakennusaikaa tai alkuperäistä nimeä ei tiedetä. Eräitä johtolankoja kuitenkin on löydetty.

Ehkä 1930-1940 luvuilla veneen on omistanut tukholmalainen Börje Clausen. Veneen nimi on ollut Ulla. Veneen rakenne on ollut sama kuin nyt.

1950-luvulta vuoteen 1983 vene on ollut Tukholmassa Turebergs Båtklubbissa. Omistajina olivat aluksi tunnistamaton vanhempi herra ja noin 50-luvun puolivälistä lähtien Danielssonin perhe.

1983 Danielsson myi veneen Håkan Lindbergille ja Per Leikvangille. Vene oli Tukholmassa ainakin jonkin aikaa Pålsundetin laitureissa.

Ehkä 1990 – luvun vaihteessa vene myytiin Leo Johanssonille, joka on saattanut olla Tukholmassa asunut suomalainen.

1995 Niclas Tordhagen osti veneen Johanssonilta.

Noin 2000 Tordhagen myi veneen Hollantiin Gerrit Veneman telakalle. Sampo entisöitiin.

2007 Juhani Roininen toi veneen Hollannista Suomeen.

2015 Roininen myi Sammon Juha Sepälle.

Noin 2017-2018 Sampo siirrettiin Kouvolaan. Omistajana oli myös Marko Tykkä.

2022 Kare Tikka osti Sammon, vene vietiin Lappeenrantaan ja korjattiin käyttökuntoon.

2023 Sampo seilasi Saimaalla.

HARVINAISIA VANHOJA VALOKUVIA  -  RARE OLD PHOTOS

Sten "Bobi" Söderblom pyysi skannaamaan muutamia vanhoja kuvia, joita heillä on kotona. Kuvat ovat periytyneet Emil Wegeliuksen suvussa. Wegelius oli Suomen ensimmäisiä uuden ajan venesuunnittelijoita ja rakentajia. Hän vastasi Hanasaaren (Hanaholmen), Blekholmenin ja Liuskasaaren (HSS) veistämöistä silloin, kun purjehdus urheiluna ja harrastuksena alkoi kasvaa. 

Muutamat kuvat on tunnistettu, pari on jäänyt toistaiseksi identifioimatta.

LYHYT JOHDATUS KUVIIN

Endymionin suunnitteli Emil Wegelius ja vene rakennettiin Blekholmenin veistämöllä 1890. Tilaaja oli Anton von Alftan. Seuraavana vuonna venettä pidennettiin neljällä jalalla ja keula muotoiltiin uudelleen. Isopurjetta pienennettiin. Korjauksen jälkeen Endymion myytiin Pietariin.

Oihonna veistettiin Blekholmenilla 1889 - piirustukset saatiin Englannista G.L. Watsonilta. Vene myytiin Tallinnaan 1904.

Start oli Wegeliuksen omaa tuotantoa - hän suunitteli ja rakensi veneen Blekholmenilla 1894. Valööriluku oli 1,9 ja purjeita 45,9 m2. Start on merkittävä siksi, että veneen omistaja vapaaherratar Eva Cronstedt osallistui ensimmäisenä naisena Startilla purjehduskilpailuun. Kuvan oikeassa laidassa näkyy Suomenlinnaa ja vanha ortodoksinen kirkko, joka muunnettiin luterilaiseksi kirkoksi 1920-luvulla.

Seuraavassa kuvassa veneet ovat tulossa kameraa kohti. Veneitä ei saa tunnistetuksi, mutta onko kuva Helsingin Etelä-Satamasta ? Taustalla voisi olla Kaivopuiston ranta ja telakka ?

Viidennessä kuvassa on 5 venettä mutta niitä ei saa tunnistetuksi. Kuvan oikeassa alakulmassa on numero 14.

Kuudennen kuvan alareunaan on kirjoitettu "Svenska o. finska eskaderna" . Suomalaiset purjehtijat tekivät useita matkoja Ruotsiin osallistuakseen purjehduskilpailuihin. Veneiden identifiointi on kesken.

Seitsemännessä kuvassa on tunnistamaton vene, taustalla saha, rautatie ja sahatavaran varasto. Kallion laella on isonpuoleinen talo. Voisiko taustalla olla Katajanokka ?