Wileniuksen telakan kohtalo vieläkin epäselvä
Epäselvyys ns Wileniuksen telakan tulevaisuudesta Porvoossa jatkuu. Kesäkuussa Porvoon kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti jatkaa 30 vuodella telakan vuokrasopimusta. Kaupunginjohtaja Ujula siirsi päätöksen teon kaupunginhallituksella.
Kaupunginhallitus päätti 5.7. jatkaa Wileniuksen telakka-alueen vuokrasopimusta yhdellä vuodella. Vuokra-ajan kuluessa kaupunki pyrkii yhdessä vuokralaisen kanssa etsimään yritykselle uuden sijaintipaikan tai löytämään muun toiminnallisen ratkaisun, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä. Mikäli molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua ei löydetä tai vuokrasuhde muutoin sovitaan lakkaavaksi, kaupunki lunastaa vuokrasopimuksen mukaisesti alueen suojellut rakennukset. Kaupunginhallitus päätti lisäksi käynnistää joen läntisen ranta-alueen asemakaavan tarkistustyön, ja että alue määrätään rakennuskieltoon asemakaavan muuttamista varten.
Telakan kohtalosta ja alueen käytöstä on jahkailtu jo puoli vuosisataa. Lyhyet vuokrasopimukset ovat estäneet telakan kehittämisen ja investoinnit. Asemakaavan tarkistustyön aloittaminen tarkoittaa, että Porvoo haluaa lopettaa telakan ja käyttää alueen muihin tarkoituksiin. Tämä voi koskea koko sitä ranta-aluetta, jolla on nyt säilytetään talven yli veneitä. Porvoolaiset veneilijät voivat yhtäkkiä huomata, ettei veneille löydykään talveksi paikkoja.
Keväällä kaupunki haki Porvoonjoen aluetta kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Ympäristöministeriö hyväksyi hakemuksen ja toukokuussa kaupunkipuisto perustettiin. Kaupunkipuisto on yksi YK:n luonnon monimuotoisuuden teemavuoden ja Euroopan rakennusperintövuoden valtakunnallisista hankkeista. Porvoonjoen laakso on kaupungin mielestä merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö, kansallismaisema.
Mielenkiintoista on havaita, että hakemusta perusteltiin mm sillä, että joen länsirannan puolelle on syntymässä kaupunkikeskustan osaksi uusi puukaupunkialue. Perusteluiden mukaan rantavyöhykkeelle on jo rakentunut viehättäviä puistoja. Jokirannan asemakaavat ovat hyväksytty vuosina 2000 ja 2006. Itäranta on asemakaavoissa toria ja puistoa. Länsirannalla on puistojen lisäksi kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten ja palvelurakennusten korttelialueita sekä pienvenetelakka ja venesatama -alue.
Wileniuksen telakan vanhat rakennukset ovat merkitty säilytettäviksi, koska ne ovat
kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvan kannalta merkittäviä. Wileniuksen telakka-alueen rantaan on asemakaavassa merkitty kävelytie.
Teoriassa telakka elää edelleen, mutta käytännössä tulevaisuus on hyvin epäselvä. Paperilla venetelakan traditio ja perinteet ja merkitys miljöön osatekjöinä hyödynnetään, mutta kaupungilla on muita suunnitelmia. Kaupunginjohtaja Ujulan mukaan nykyinen toiminta ei sovi uuteen, kehittyvään länsirantaan.
Porvoon kaupunki on julkaissut hyvän havainnekuvan tulevasta länsirannasta ja sille tulevasta taidetehtaasta. Ei taidetehtaalla, veneilyllä ja telakalla pitäisi olla mitään ongelmia sijoittua toistensa naapureiksi. Ne todella elävöittäisivät ja virkistäisivät toisiaan.
Tällaisissa kysymyksissä lopputulokseen vaikuttavat päättäjien asenteet, kultturitaustat ja ymmärrys, eivät niinkään faktat.







